Kun soi perheessä puhelin
Kirjoittanut Kyösti Kettunen
se soi joskus sattumalta,
vaikka toinen ei halua.
Tirehtööri Touhuvaara,
liikemies tuo liikkuvainen,
eräs kaupungin navoista,
sanoi kerran vaimollensa,
tällä lauseella pakisi:
"Jos vain meillä soi puhelin,
sano sille soittajalle,
olkohon kuka tahansa,
että en ole kotona!"
Kului siinä pitkä ilta,
ilta pikkuisen apea,
kyllästyneet toisihinsa
kun he toisinaan olivat.
Emännälle kahvi maistui,
miestä rauhoitti tupakka
sekä pieni viskipaukku.
Kului aikaa äänetönnä,
pari tuntia vilahti.
Äkkiä kilahti soitto,
pirahti talon puhelin.
Rouva luurin tempaisihe,
vastasihe siihen kohta:
"Valitan nyt valtavasti,
nyt on mieheni kotona!"
Siippa tuolista kohosi,
punaisena siinä huusi:
"Sinä sotkit nyt asiat,
vastatahan juuri käskin,
että en ole kotona"
Tyynin mielin vaimo haastoi,
vastasi sanoilla näillä:
" Ei ollut puhelu sulle!
Minulle oli se soitto!"
Miten sitten jatkui ilta,
voisi arvata vähäsen.
Perin pohjin pestiin pyykki,
Touhuvaarat saivat rauhan,
välirauhan jonkinlaisen.
Kyllä kirveli sydäntä ...