Uutiset
Kyösti Kettusen muistolle
Kirjoittanut Tiera Laitinen
Kalevalaisen runokielen seuran pitkäaikainen aktiivijäsen Kyösti Kettunen kuoli 83-vuotiaana 2.5.2014.
Ammattiuransa vankeinhoitoalalla tehnyt Kettunen oli ahkera kalevalakielen harrastaja, mistä todistavat myös hänen kymmenet hienot ja monesti humoristiset runonsa Karusen sivustolla. Kalevalakielen ohella Kettunen taisi myös viron kielen, ja hän laati Viron kansalliseepoksesta Kalevipoegista ensimmäisen lyhentämättömän suomennoksen. Suomennos on kokonaisuudessaan kalevalamittainen. Kyösti Kettusen kirjalliseen tuotantoon kuuluu lisäksi mm. Lauri Kettusen runoteoksen Südame sillad suomennos sekä erilaisia historiikkeja.
Kirjallisuuden ja runouden ohella Kettusen kulttuuriharrastuksiin kuului pitkä ura mieskuorolaulajana. Hän toimi aktiivisesti myös sotaveteraanien ja Sotilaspoikien perinnekilloissa.
Kettunen nimitettiin Kalevalaisen runokielen seuran kolmanneksi runomestariksi vuonna 2003 tunnustuksena ansioistaan kalevaisen kulttuurin hyväksi.
Lahden runomaraton - Makuja ja nautintoja
Kirjoittanut Tiera Laitinen
Lahden runomaraton ry:n järjestämä runokilpailu on avoinna 30.5. asti. Kilpailun teema on "Makuja ja nautintoja" - tässäpä myös karuselaisille oiva kohde kirjoittaa uusia säkeitä elämän pienistä ja suuremmistakin iloista. Huomaathan, että kilpailuun lähetettävien runojen täytyy olla ennen julkaisemattomia. Kilpailuun voi tänä vuonna osallistua myös videolla: miten olisi perinteinen tai modernimpi runonlaulanta? Lisätiedot kilpailuohjeista.
Kilpailun tulokset julkistetaan Lahdessa 15.8. järjestettävässä Runomaraton-tapahtumassa.
Puheenjohtajan porinat 2 / 2014
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola
Käydessäni huhtikuun alkupuolella pitämässä perinnekurssia Oulujoen varrella Utajärvellä minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua vanhoihin muhoslaisiin Koivu ja tähti –lehtiin.
Benjam Myllyselkä kertoo syksyllä 2008 artikkelissa Runonlaulu leviää Oulujärven rannoille, miten Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa pani mahtikäskyllään liikkeelle muuton Pohjois-Pohjanmaalle. Silloin Savonlinnan alueelta vuonna 1552 muuttaneet 150 taloutta siirsivät mukanaan samalla myös kalevalaisen kulttuurin. Siten 1550-luvulta lähtien Isovihan (1713 - 1721) päättymiseen asti savolaiset runonlaulajat pitivät yllä kalevalakieltä.
Puheenjohtajan porinat 1 / 2014
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola
”Kullervo tuli Suomeen Europaeuksen laukussa” todetaan Etelä-Saimaan otsikossa sunnuntaina 2. maaliskuuta 2003. Artikkelissa Pertti Jurvanen kertoo Savitaipaleelta kotoisin olevan Taneli Europaeuksen elämäntyöstä.
Kullervo-runojen löytymispaikka sijaitsi Pohjois- Inkerin Lempaalassa, Vuoleella ja Toksovassa. Sieltä oli eri versioita löytynyt lähes kolmekymmentä, ja näin Elias Lönnrot saattoi laajentaa Kalevalaansa. Lönnrot viestittää J.V. Snellmanille Kuopioon: ”Europaeus saapui eilen Karjalan matkaltaan laukussaan suuri joukko uusia runoja ja itse täynnä täitä ja syyhelmää.” Mukana Europaeuksen kanssa vuonna 1847 oli toinenkin runonkerääjä August Reinholm.
Puheenjohtajan porinat 5 / 2013
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola
Tampereen historiallisen Seuran julkaisussa Tutkimuksia ja kuvauksia III (1946) Vihtori Laurila kuvailee runoa, jossa kerrotaan Karkun pitäjässä olleesta kivestä. Kivi oli ontto, ja sen sisään mahtui useampi henkilö piiloutumaan. Tämä Sarkolan kylän Vanajavuoressa ollut haljennut paasi synnytti tarinan ”Pirun pesästä”. Sinne oli paholainen houkutellut kemuihinsa muun muassa Keso-nimistä miestä. Myöhemmin tämä ”syntiin viettelijä” joutui lähtemään muualle, koska paikkakunnalle rakennettiin ”templi”. Piru ei kestänyt kirkonkellojen ääntä.
Tällainen erikoinen kivi tai kivirykelmä yhdistyy monessa vanhassa uskomuksessa paholaisen (tai jättiläisen) ja kirkon väliseen taisteluun. Niin tässäkin. KaRuSen kannalta mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että tarinan kerronnassa on pyritty käyttämään kalevalakieltä.
Lisää artikkeleita...
Sivu 6 / 10