Usein suurta juhlaa muistan

Kirjoittanut Kyösti Kettunen

PDFTulostaSähköposti

Oli kerrankin juhannus,
vietin silloin onnen hetket,
joita muistelen alati.
Kokon lieskain kuuma leimu
rintaani tuo poltteen kumman,
tunteen hellän ja ihanan,
kuvan kalliin mieleen saapi
silmistä suloisen neidon,
hymyilystä huuliensa
sekä poskien punasta.

Naurusi solinan muisto,
muisto huultes suuteloitten
ikävän minulle tuopi,
surun suuren rintahani,
itkun keskellä keseä.

Saapui meille tuo juhannus
joskus kauan aikaa sitten.
Sitä muistelen iäti,
kaipaan kaukana Sinusta.
Meidä t maailma erotti.
Elän silti muistoissani,
joita mulle tuo juhannus,
juhla päivän kirkkahimman,
lempemme ihanan päivän.