Hyvä on mun täällä olla

Kirjoittanut Kyösti Kettunen

PDFTulostaSähköposti

Hyvä on mun täällä olla,
aivan armasta eleä
Hämehessä hehkeässä,
miltei varrella Vanajan.

Käydessäni kasvumailla
kauniin Kuopion takana
kysyi kasvukumppanini
ihmeissään ja kummastellen,
kuinka onkaan mahdollista
Savon miehen näin elellä
jäyhäsuisen heimon mailla,
kansan jahkaavan parissa.

Ei ne tunne, ei ne tiedä
oivan kansan rehtiyttä,
vakautta, viisautta,
aitoutta, ahkeruutta,
jota täällä saa kokea.
Hölötä ei heimo heljä,
pahoin ei se pieksä suuta,
mutta kyllä heiluu huuli,
heiluu huuli, raikaa nauru
kera kelpo ystävien,
vaan ei vieraiden parissa.

Hämeen heimo, hieno heimo,
uskollinen, auttavainen
syömmeni vei vihdoin multa,
täällä kun olin elellyt
vuosikymmeniä kaksi
sekä täältä naisen nainut.

Ennen jotkut ihmetteli,
mikä lienen miehiäni,
kuka kulkija mokoma.
Taisin liikaa soittaa suuta,
olla äänessä alati.
Kavereita nyt on kaikki,
ylimpiä ystäviä.
Aviosta alkoi kaikki,
vihkipallilta virisi.