Juhannusta vielä muistan

Kirjoittanut Kyösti Kettunen

PDFTulostaSähköposti

Jussin aaton liekkein leimut
rintaani tuo poltteen kuuman,
kuvan oudon mieleen saapi
silmistä suloisen neidon,
hymyilystä huuliensa
sekä poskien punasta.

Naurusi solinan muisto,
muisto huultes suuteloitten
ikävän minulle tuopi,
surun suuren rintahani,
itkun keskellä keseä.

Oli meilläkin juhannus
joskus kauan aikaa sitten.
Sitä muistelen iäti,
sitä kaipaan jatkuvasti.

Vaan kun maailma erotti,
elän yksin muistoissani,
joita mulle tuo juhannus,
juhla päivän kirkkahimman,
entisen ihanan päivän.