Kuljin harjun hartehilla
Kirjoittanut Kauko Virtanen
purubaanan pehmusteilla,
tanner juurekas jutisi,
kelo särkynyt kitisi
punahongan poskipäällä.
Aukeat, avarat pellot,
järvi jäänsä jättäneenä,
illan ihmeet ympärillä,
koko maisema minussa.
Kuljin harjun hartehilla
aurinkoni iltapuolta,
kaipuu kauaksi palava
yhä ylkänä ylinnä,
maan tasossa morsioni,
tasapainon taattu säie.
Mikä miehen murtajaksi,
kun on hartaus haluna,
aikarattaassa ejella!