Kalevalan ja Helkavirsien 9-tavuiset säkeet

PDFTulostaSähköposti

Olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että yhdeksäntavuisuus(kin) on, harvoin ja  oikein käytettynä,  eräs kansanrunojemme,  myös Leinon Helkavirsien,  hienovarainen tyylikeino,  ei niinkään normipoikkeama (anomalia). Säkeen alku sietää varsin hyvin lyhyen yhdeksännen tavun, varsinkin jos säkeen toinen ja kolmaskin tavu ovat lyhyitä tai lyhyehköjä. Oikeaoppinen yhdeksäntavuinen säe tuo muassaan metristä elävyyttä ja antaa mahdollisuuden käyttää sanavarojamme yhtä tavua laajemmin ahtaassa tilassa, nelipolvisessa trokeesäkeessä. Suositan yhdeksäntavuista säettä silloin tällöin käytettynä, en kuitenkaan lainkaan aloittelevalle säesepolle.

Kalevalan 9-tavuiset säetyypit

Kalevalan 22 795:stä (kahdestakymmenestäkahdestatuhannesta seitsemästäsadastayhdeksästäkymmenestäviidestä) säkeestä on TROKEEMANKELIN mukaan 9-tavuisia 631 (kuusisataakolmekymmentäyksi) kappaletta eli noin 2,8 prosenttia säkeistä.

Vaikka luvut onkin tarkistettu, ne eivät välttämättä ole eksakteja ( esim. diftongiutumisongelman vuoksi), eikä niiden tarvitsekaan olla, suuntaa antavia kylläkin. Verrattakoon, että Väinö Kaukosen mukaan Kalevalan 1. painoksessa (v. 1835) on yhdeksäntavuisia säkeitä 267 kpl eli "sellaisia poikkeuksellisia säkeitä, joissa ensimmäisessä runojalassa on 3 tavua". (V. Kaukonen: Lönnrot ja Kalevala. Kalevalan runomitta. SKS 1979).


9-tavuiset säetyypit yleisyysjärjestyksessä 

Esimerkkisäkeen edessä oleva numero kuvaa 9-tavuisen tyypin yleisyysjärjestystä, sitä seuraava numerosarja kuvaa säetyyppiä, ja viimeinen numerosarja säetyypin lukumäärää eepoksessa. Yhteensä 9-tavuisia eri tyyppejä Kalevalassa on Mankelin mukaan seuraavat 41 kappaletta:

1.   2124: 138   Hy-vä on/ här-kä/ Poh-jo/las-sa

2.   1224: 98   Kun o-li/ keit-to/ kei-tet/ty-nä

3.   2133: 98   lis-ti kuin/ nau-ri/hin na/po-ja

4.   1233: 64   kun o-len/ tai-vo/a ta/ko-nut

5.   12222: 44   kuu o-li/ nous-nut/ päi-vä/ pääs-nyt

6.   324: 29   O-li-pa/ nuo-ri/ Jou-ka/hai-nen

7.   21222: 28   Mä-täs on/ mär-kä/ mai-ta/ van-hin

8.   333: 27   Sa-noi-pa/ Un-ta/mo u/nen-sa

9.   3222: 14   O-li-pa/ täs-sä/ en-nen/ koi-ra

10.   234: 11   Löy-ti e/män-nän/ lei-po/mas-sa

11.   11124: 8   Ken ei käy/ mie-kan/ mit-te/lö-hön

12.   2223: 8   i-so kiel/ti e/mo e/pä-si

13.   2322: 7   jot-tei mi/nu-a/ syyt-tä/ syö-ä

14.   21213: 6   mah-ti ei/ jou-a/ maan ra/ko-hon

15.   11133: 5   Jo nyt on/ poi-ka/ni po/loi-sen

16.   2232: 4   Me-ni mä/en me/ne-vi/ toi-sen

17.   12213: 4   Ei o-le/ tal-vi/ sen pa/rem-pi

18.   1215: 3   Kun o-li/ kuun ku/let-ta/nun-na

19.   4122: 2   Ma-na-las/sa on/ mak-so/ tuh-ma

20.   111213: 2   Jo nyt on/ men-nyt/ mies mi/nul-ta

21.   31122: 2   Hy-vä-pä/ täss' on/ mies-ten/ ol-la

22.   11322: 2   Jos ei mi/nus-sa/ mies-tä/ lie-ne

23.   21123: 2   pit-kät on/ puut Pi/san mä/el-lä

24.   423: 2   Sy-ä-mes/sä si/nun si/ja-si
(myös: 323   syä-mes/sä si/nun si/ja-si)

25.   243: 2   pa-ne sy/ä-me/hen te/räk-set
(myös: 233   pa-ne / syä-me/hen te/räk-set)

26.   1125: 2   Jo tuon nä/en ky/se-le/mät-tä
(myös: 1115   Jo tuon / näen ky/se-le/mät-tä)

27.   3123: 2   rep-pä-nä/ on li/ki la/ke-a

28.   3132: 2   Vuo-res-ta/ on ve/to-sen/ syn-ty

29.   12123: 2   ei o-le/ ne va/rat vä/ke-vät

30.   225: 2   kään-ny kä/et sy/lei-le/mä-hän
(myös: 215   kään-ny / käet sy/lei-le/mä-hän)

31.   3213: 1   Vie-lä-kö/ täs-tä/ mies tu/li-si

32.   11223: 1   ku ei tar/vo o/lan ta/ko-a

33.   522: 1   Ka-le-va/la-tar/ kau-nis/ nei-ti

34.   2214: 1   Mi-tä mi/nun on/ mie-kas/ta-ni

35.   1323: 1   ken pa-ni/si kä/en kä/te-hen
(myös: 1313   ken pa/ni-si / käen kä/te-hen)

36.   22122: 1   ku-ta si/nun ei/ saa-ja/ saa-ne

37.   414: 1   An-net-ta/va on/ al-li/se-ni

38.   2313: 1   ke-nen sy/än-tä/ ei su/lan-nut
(myös: 2213   ke-nen / syän-tä/ ei su/lan-nut)

39.   45: 1   ai-ak-sik/si a/set-te/le-vi

40.   122112: 1   Jo o-len/ ui-nut/ yöt ja/ päi-vät

41.   111222: 1   jo silt' on/ sii-ka/ sil-mät/ syö-nyt


Eino Leinon Helkavirsien 9-tavuiset säetyypit yleisyysjärjestyksessä

Eino Leinon Helkavirsien 2818:n säkeen joukossa on TROKEEMANKELIN mukaan 144 kappaletta 9-tavuisia säkeitä, mikä merkitsee, että 9-tavuisia säkeitä kaikista säkeistä on noin 5% (Kalevalassa vajaat 3%). Säkeitä on runsaat parikymmentä eri tyyppiä. Yleisyysjärjestyksessä 9-tavuiset säetyypit ovat:

1.   36 kpl 333   He-rä-si / tyh-jäs/sä tu/vas-sa

Kalevalassa 8. sijalla (27 kpl). Tätä säetyyppiä Leino viljeli ahkerasti. Lyhyet alkutavut säkeen alussa ovat  luontevampia kuin pitkät, jollaisia on esim. Leinon seuraavissa säkeissä: kol-kut-ti / por-til/le py/häl-le - Kuu-lin-ko / luos-ta/rin a/hol-ta.

2.   22 kpl 12222   Tuo o-li / tyh-jä / Tyy-rin / tyt-ti

Kalevalassa 5. sijalla

3.   14 kpl 1233   pois kul-ki / kul-tai/nen e/lä-mä

Kalevalassa 4. sijalla

4.   14 kpl 1332   Ei e-vän/nyt e/nem-pi / Räik-kö

Ei Kalevalassa. Miksi? Täysin käyttökelpoinen tyyppi.

5.   13 kpl 2133   Tuo-ta en / suu-res/ti su/ri-si

Kalevalassa 3. sijalla.

6.   12 kpl 1224   Yks o-li / pirt-ti / polt-ta/mat-ta

Kalevalassa toiseksi yleisin.

7.   6 kpl 1323   Oi e-mo/ni ä/lä mi/nu-a

Kalevalassa vain yksi kappale. Miksi?

8.   5 kpl 2124   tul-lut en / tän-ne / syö-tä/väk-si

Kalevalassa ylivoimaisesti yleisin.

9.   4 kpl 135   Mi mi-nus/sa u/noh-ta/mis-ta

Puuttuu Kalevalasta. Miksi?

10.   2 kpl 3222   Me-ri-kö / nie-li / mei-dän / mie-het

Kalevalassa 9. sijalla.

11.   2 kpl 2322   Sa-lot sa/ke-ni / kos-ket / kiih-tyi

Kalevalassa 7 kappaletta. Miksi niin vähän?

12.   2 kpl 21222   Vie-ty on / täs-tä / nei-ti / nuo-ri

Kalevalassa 7:nneksi yleisin.

13.   2 kpl 2223   su-li pis/tos sy/dä-na/las-ta

Kalevalassa 8 kpl. Miksi niin vähän?

14.   2 kpl 234   me-ni me/rel-le / met-sä/hän-kin

Kalevalassa 11 kpl. Miksi niin vähän?

15.   1 kpl 12213   kuin o-li / ol-la / Kuun po/vel-la

Kalevalassa 4 kpl. Miksi niin vähän?

16.   1 kpl 13212   vaan mi-kä/pä si/nun on / syn-ty

Puuttuu Kalevalasta. Miksi?

17.   1 kpl 21123   Tuo-ta ei / Maan lap/set ta/ju-a (mittavirhe)

Kalevalassa 2 kpl. Miksi niin vähän?

18.   1 kpl 22113   Mi-tä sa/non ma / mies po/loi-nen

Puuttuu Kalevalasta. Miksi?

19.   1 kpl 2322   Sa-lot sa/ke-ni / kos-ket / kiih-tyi

Kalevalassa 7 kpl. Miksi niin vähän?

20.   1 kpl 3123   Ko-hot-ti / Pää-py/hä kä/ten-sä

Kalevalassa 2 kpl. Miksi niin vähän?

21   1 kpl 423   O-ter-mal/la ve/li Ka/ter-ma

Kalevalassa 2 kpl. Miksi ei enemmmän?

22.   1 kpl 63   on-net-to/muu-det/kin o/hit-se

Puuttuu Kalevalasta. Miksi?


Johtopäätös

Suositan 9-tavuisten säkeiden käyttöä vaihtelun vuoksi, mutta harvoin. Niitä ei ole kuitenkaan syytä sijoittaa peräkkäin, jottei kalevalainen rytmi nyrjähtäisi.

Huom. Kun opiskelet 9-tavuisen kalevalasäkeen runomittaa, on runorytmin kannalta tärkeää, että kuvittelet tuon yhdeksännen tavun nimenomaan säkeen alkutavuksi, jolloin se pannaan sulkeisiin. (Ks. Perussäännöt)


Kalevalan 9-tavuisten säkeiden alkutavujen tarkempaa analyysia

Koska seuramme puitteissa on ollut polemiikkia siitä, mitkä 9-tavuiset säkeet ovat runomitan suhteen kelvollisia, asiaa selkeyttääkseni erittelen seuraavassa Kalevalasta löytämieni kyseisten säetyyppien alkuja. Lista ei ole vielä täydellinen, sillä joitakin metrisiä harvinaisuuksia saattaa puuttua.

21 (kaksitavu + yksitavu)

Kalevalan yleisin 9-tavuinen säetyyppi alkaa kaksitavulla, jota seuraa yksitavu, esim.

Mieli on jäämähän parempi
Suuni jo sulkea pitäisi
sata on saanut katsomahan
tahi ei täytehen tätänä
Lähe nyt kulta kulkemahan
Piä nyt pihti valkeata
Tuli on tuima tie'ettevä
√Ąij√§ on siin√§ tarpomista
Itse on nuotan nostajana
Millä nyt tulta tummentelen
Paljo on hyytä Pohjolassa
Listi kuin naurihin napoja
Kunne nyt poikani poloinen
Aivan on surma suun edessä
Lähe en piikojen pyhyyttä
Tupa on poltettu poroksi
Tiera on tehnyt kuulun kaupan
Pieni on peiponen selällä
Joko nyt suureksi sukenit
konsa on karja kankahalla
leppä ei lehmiä ajane
toinen ei toistansa viata
Ollut ei linnassa lihoa
joko on hukkunut vetehen
poika ei puutu surman suuhun
Paljo on piikoja sinulla
korpi on kolkko käyäksemme
Paljo on niitä ja pahoja
vähä on niitä ja hyviä
yöksi ei kulkene kotihin
Tule nyt kullat ottamahan
Anna jo akka tyttöäsi
Minne on saanut Lemminkäinen
kun ammut joutsenen joesta
Sano nyt poikani poloinen
Vesi sen pitkäksi venytti
Hyvä on sinne päästäksesi
Sinne nyt kaukoni kaota
Tuho on poikoa pätöistä
Karhu ei kaa'a Lemminkäistä
Mistä nyt voie saatanehe
√Ąij√§ on t√§nne tullehia
Lähe nyt mettä noutamahan
√Ąij√§ on sinne saanehia
Nämät on niitä voitehia
Sija on siellä syyllisillä
Näe ei entistä oroa
Kova on kokko kourin saa'a
Ota ei orvaskettuana
Tahi ei oinasta isetä
Toukka on tuopin pohjuksessa
vesi sen pitkäksi venytti
Sule nyt suusi, peitä pääsi
Tuskin on Pohjolan tuvissa
Lähe en ilveksen ajohon
Monet on kummat matkallasi
Kyllä mä siihen keinon keksin
Kyllä mä siihen mutkan muistan
aita on rautainen rakettu
Seki on surma lapsen surma
Mäki on täynnä seipähiä
kaikki on tarpehen talossa
Lähe nyt orhi onnilleni
Onni ei taita ohjaksia
Tule nyt purtehen Jumala
Mahti ei joua maan rakohon
Lähe nyt liika liikkumahan
Kivi on tiellä poikkipuolin
kaikki on rautaiset kapiot
Lähe nyt laukki laskemahan
Kyllä nyt sulle kyyin laitan
Veitsi on vyöllä Väinämöisen
Lähe nyt kumma kulkemahan
Luoja ei kaunista kaota
johon on kansa kaatununna
hirvet on puihin hirtettynä
pere on suuri syötettävä
Mont' olen syönyt monta juonut
kirves on tylsä tahkottava
mi sinä lienet miehiäsi
Ei ole kuultu eikä nähty
Liene ei maassa maailmassa
Sitte sun mieheksi sanoisin
Kasa ei kalka kalliohon
vasta on neiti naituansa
Verta on seitsemän venettä
Vilu on rauta pakkasella
Rauta on raukka syntymättä
Kaari on kaunis taivahalla
Tuli ei polta tuttuansa
Tahi ei ilta ennättäne
'Rauta ei kasva karkeaksi
Taia en sampoa takoa
Sanoi ei saavani kotihin
Kullat on lasten kukaksia
√Ąij√§ on mulla lausumista
Itku on partasuun urohon
Sana ei miehe'en katoa
Joko nyt suureksi sukenit
Sano nyt Untamo unesi
Tule nyt työsi tuntemahan
Minä en tuntenut piteä
Tyy'y nyt Tyyris tippumasta
Mikä nyt sorti suuren äänen
Enkä nyt tuota tieäkänä
Jospa on kaunoinen käteni
Noita on kullalla kuvaili
Kaari on kaunihin näköinen
ilo on ilmalla parempi
Murti se puoli pyörryksihin
Iske nyt koivuinen sakara
Katso nyt kaunoinen Jumala
kupli nyt siellä kuusi vuotta
Ole nyt kiitetty Jumala
Vilu on täällä ollakseni
Kaikki on mieli melkeässä
________________________________
12 (yksitavu + kaksitavu)

Toiseksi eniten on säkeitä, jotka alkavat yksitavulla, jota seuraa kaksitavu, esim.

en ole vielä monta syönyt
jo olen syönyt saan urosta
Mist' olet hiisi hingannunna
Jonk' oli suussa suuri tieto
tuo oli seppo Ilmarinen
Ei ole saarella tiloa
Jo oli matka mielessänsä
Jo olen uinut yöt ja päivät
Jo olet kuollut kantajani
Ei ole keiho suuren suuri
Ei ole kuolema urohon
Jos olet naisin naurettuna
jok' olet karajan kaitselija
Ei ole siinä miehen surma
Jos olet siivolla tuvassa
Ei ole tästä raatajasta
Ne oli Untamon urohot
ei ole hukkunut vetehen
Ei ole Kullervo kaonnut
Kun oli Kullervo kohonnut
jok' oli pantu maaemästä
jo oli puimassa rukihit
En sua kiellä kiertämästä
Viel' olen äijeä vajoa
Tuo oli poukkujen pesijä
Se oli loppu Lemminkäisen
Vaan oli pikkuista vajalla
Ei ole matkoa hyveä
Ei ole miestä mennehessä
Jos olet voitettu orihin
Ne oli sinne mennessäsi
Ei ole kuolema urohon
Jo olen ennenkin elellyt
Jo olen tehnyt tehtäväni
En ole vaimojen vasikka
on mua kuuset kuulemassa
Kun oli kuun kulettanunna
Jo oli yö alinoaminen
Kun olet tuhmin tuominnunna
ku oli luotu kuolemahan
se oli syttyä tulehen
En ole miehen naimattoman
Ei ole vienossa ve'essä
Ei ole kuollehet urohot
Tuo oli nöyrä neuvottava
Kut' oli vasten nuotta tehty
Kut' oli viikon pyyettynä
Jok' oli tullut taivosesta
Kun olen taivoa takonut
Jo ovat tarkoin taivahalla
kuu oli nousnut päivä pääsnyt
ku oli ollut oinahilla
kun oli paljon paimenessa
Ei ole kylpyä kylässä
En sinä pitkänä ikänä
Kun oli oksilla Ptava
kun oli kaunis kaatununna
Mi sinä lienet miehiäsi
Siin' oli ongella olija
kun olet kurjassa tilassa
Et sinä vanha Väinämöinen
ei ole tuulessa tukeva
Viel' oli pikkuista vajalla
Ei  ole kokko suuren suuri
Et ollut suuri etkä pieni
Mont' olen päiveä pälynnyt
Ei ole itku lapsen itku
Kun sua hirvet suolla hieroi
jo olet maalla vierahalla
Kun oli seppo Ilmarisen

Tuo oli kaunis Pohjan neiti
Kut' oli tuotu toisialta
miss' olet viikon viipynynnä
Tuoll' olen viikon viipynynnä

_______________________________________

3 (kolmitavu)

Kolmanneksi eniten - muutamia kymmeniä - on säkeitä jotka alkavat kolmitavulla, esim.

Oletko voitettu orihin
Tuoltapa aina armot käyvät
Otatko kultia kypärän
Luulitko puuta purrehesi
Sanoipa Untamo unensa
Olipa lapsi lattialla
Tulipa tuuli luotehesta
Olipa haapahaaraniekka
Oletko tullut tuntemahan
Oletko naisin naurettuna
Tukela on tuletta olla
Muistatko muinaista sotoa
Lähetkö ilveksen ajohon
Olipa nuori Joukahainen
Veäite villakuontaloa
olipa pikkuista pitempi
Oletko tauti tuulen tuoma
vaelsi varvikkosaloa,
panenko kasken kaa'antahan
tokipa rientäen tulisit
Olipa aikoa vähäinen
Vieläkö tästä mies tulisi
tahikka lehtohon lepäksi
eläkä koske korviani
Läksitkö piikojen pyhyyttä
Oletko tauti Luojan luoma
Olipa tuhkia läjänen
Olipa pursi Väinämöisen
Jumala ei riko rekeä
Panenko aitojen ajohon
Panenko puimahan rukihit

 


111 (yksitavu + yksitavu + yksitavu)

Vain muutamia säkeitä, esim.

jo se on vuoroni minunki
jo nyt on mennyt mies minulta
Jo nyt on paikani poloisen
Jo silt' on siika silmät syönyt
Vaan se on sinne mentävätä


112 (yksitavu + yksitavu + kaksitavu)

Löysin yhden säkeen:

 ku ei tarvo olan takoa


4 (nelitavu) 

Yksi säe:

Ma-na-lassa on makso  tuhma


23 (kaksitavu + kolmitavu)

Näitä tyyppejä löysin vain kaksi:

jottei minua syyttä syöä
löyti emännän leipomasta


22 (kaksitavu + kaksitavu)

Löysin kolme kappaletta: 

Mitä minun on miekastani
Siitä oli paha elämä
Iso käski orin rekehen


113 (yksitavu + yksitavu + kolmitavu)

Löysin vain yhden säkeen: 

Jos ei minussa miestä liene


4 (nelitavu)

Tätäkin tyyppiä löysin vain yhden:

Aiaksiksi asettelevi

*************************************

Johtopäätös Kalevalan yhdeksäntavuisista säkeistä

Yhdeksäntavuisen säkeen alkuun ei ole syytä rakennella kovin omaperäisiä rytmisiä viritelmiä. Löysin  pitkiä vokaaleja vain muutamasta säkeestä, niissäkin vain ensimmäisestä tavusta, jota seuraa aina kaksi lyhehköä painotonta tavua:

Vaan se on sinne mentävätä
Kuu oli nousnut päivä pääsnyt
Kaari oli kaunis taivahalla
Siitä oli paha elämä
Siin' oli ongella olija
Tyy'y nyt Tyyris tippumasta
Vaan oli pikkuista vajalla
Suuni jo sulkea pitäisi

Vaikka löysin pitkiä vokaaleja vain säkeiden alkutavuista, pitkät vokaalit lienevät mahdollisia myös toisessa, joskus kolmannessakin tavussa, esim. keksimäni: En saavu huomenna takaisin ja Tuli taas tehtyä tekonen..

Samoin löysin myös vain muutaman säkeen, joissa kaikki kolme alkutavua ovat pitkiä, mutta en lainkaan sellaisia säkeitä, joissa kaikki kolme alkutavua sisältävät pitkän vokaalin: 

kun ammut joutsenen joesta
Tuskin on Pohjolan tuvissa
hirvet on puihin hirtettynä
toinen ei toistansa viata
kullat on lasten kukkasia
ollut ei linnassa lihoa
Aivan on surma suun edessä


Muutos 9-tavuisiin?

Viime aikoina 9-tavuisten säkeiden käyttö on siis päässyt hieman villiintymään, eikä Mankeli ole siihen puuttunut. Tarkoitan, että 9-tavuisen säkeen alkuun on keskitetty liikaa pitkiä tavuja, jolloin runorytmi on vaarassa nyrjähtää jo säkeen alussa kovin epäkalevalaiseksi. 

Tarkoitus on, että Mankeli reagoi tästä lähtien esim. seuraavasti:

9 tavua, kolme ensimmäistä tavua pitkiä = > varoitus
9 tavua, kaikissa kolmessa ensimmäisessä tavussa pitkä vokaali = > virhe

Esim. seuraavista säkeistä ensimmäinen saa varoituksen, muut merkitään virheiksi:

saan rakkaan ruunani takaisin
vaaraakaan ei pitäisi olla
saattaa tuulikin vaimentua
kuuluu saaresta suomen kieltä
tuumaakaan en periksi anna
*************
Mankelin reagointi voisi mielestäni olla jyrkempääkin. Tällöin kone osaltaan estäisi rytmiset kömmähdykset.

 Otan vastaan kommentteja tästä aiotusta uudistuksesta, vaikkapa keskustelupalstalla