Poimihan jo puolukatkin
Kirjoittanut Sauli Salomaa
Polun puolia koristi                                                 Â
metsäisellä kankahalla,                            Â
kovin puolukat punotti,                                    Â
marjat mairean makoisat,                               Â
pallot pyöreät punaiset.                                 Â
Isäntämme viljelemät                              Â
kovin kirpeät kiristi                                      Â
kielellämme pyöriväiset,                                      Â
hapan huulia huvitti.
Joku riipi noukkurilla
somat lehdet nahkamaiset.
Kara lehtiin kietoutunut,
marja raukan suojelijat.
Sopuisasti kimmoisina Â
lepäsivät tyynyillänsä,
vihreillänsä vierimässä. Â
Kannolla jo marjastaja
jälkeen rankan taivalluksen
hengähteli hetkiseksi.
Hymy loisti aurinkona
kasvoillansa mittaamaton
- eväitä pärekorista,
nautti paljon luonnostansa.
Jotain taivaalta tihuutti,
männyn rangat pihkaisetkin.
Sateen tuoksu latvuksissa,
tummat kasvot taivaanrannan.
Uhkasiko ukkosmyrsky?
Kiven kannon ympäristöt
kiire poimia kovasti,
tämäkin mäki kerätä.
Syksy talteen hamstereille,
enne taivaan valkoisuuden.