Laiskamato ja muita ötököitä

Kirjoittanut Oiva Pennanen

PDFTulostaSähköposti

NUKKU MATIN MAAILMASSA

Nukku Matti kun ajeli
unitietä autollansa,
pyysi kyydille kaverin,
joka tahtoi matkustella,
taakse vuorien sinisten
kultalaakson tuolle puolen.

Auto hiljalleen surisi,
taittui taival tahtomatta,
silmät kiinni jo menivät,
uni saapui viipymättä,
tuntui kaikki niin hyvältä,
siellä pilven pumpulissa
sinivuorten tuolla puolen,
 kultalaaksojen takana.


 LASSI JA LAISKAMATO.

Mato surkea sujahti,
sinne Lassin paidan alle,
teki laiskurin pojasta,
makoilijan mahdottoman,

Aina Lassi vain makasi,
aina nuokkui nahjuksena,
eipä tarttunut tekoihin,
antautunut askareihin. 

Lassi laiskana makasi,
laiskamato nautiskeli,
kun sai Lassista kaverin,
uupuneena urvottavan.

Kerran kauniina kesänä,
Lassi heitti paidan poissa,
laiskamatokin putosi.
hukkaan joutui joutavakin.

Lassi reippaasti tekevi, 
askareita aikomatta,
auttaa äitiä kotöna,
rientää päivät pääksytysten.


 SISKO JA TÄRYTASSU.

Hammaspeikko Tärytassu
reikää hampaaseen porasi,
väänteli ja kitkutteli,
kolon kauhean tekaisi,
kilkutellen, kalkutellen,
yhä suuremman halusi,
kolon jossa pikku peikot
asua voivat hyvästi.

Voi kun sattui hirveästi,
poski turposi kovasti,
itki Sisko tuskissansa,
Tärytassu vain kikatti,
Siskon pienen surkeutta,
hammaskipuja kovia.

Vietiin Sisko lääkärille,
tuska loppuikin kamala,
koloon paikka pistettihin,
tuli hammas nyt hyväksi,
Sisko harjaa peikot suusta,
Tä rytassut niin kamalat.
 Â