Ei oo mulla mokkulata

Kirjoittanut Erkki Jormanainen

Onpahan mukava ollut

turtatella teijän kanssa,

äijänkäppyrän kähistä,

tarinoija talven kaiken.

 

Mitenkä kesällä käypi,

kun on mentävä mökille,

saareen asti souvettava?

Tupaukko kun uhalla

pihamaalle paiskatahan,

runo joutuu ranttehelle.

 

Melkein on kuin mierontiellä

uusilla olosijoilla,

kun ei kuulu kailotusta,

kanteleen kovoa ääntä.

Tietsikka ei tulta iske,

kun ei mokkulaa minulla.

 

Siellä vain lokit lojuvat

kalaniemen kahta puolta,

orava majan ukolle

satujansa suakkunoipi,

tulee juutas juttusille.

 

Miten lie ikävä olla,

ypöyksin öitä maata,

kun ei raisusti runotar

rakasta rumoa miestä?