Puheenjohtajan porinat 5 / 2016

Puheenjohtajan porinat 5 / 2016

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola

PDFTulostaSähköposti

Nyt kaikki runoilemaan!

Runokilpailu Suomi sata vuotta

Kalevalaisen Runokielen Seura KaRuSe ry. järjestää kaikille avoimen runokilpailun, joka päättyy Eino Leinon päivänä 6.7.2017. Kilpailun voittaja julkistetaan elokuun 31.päivänä.

Kilpailun pohjana on kaksi kalevalakielistä ajatelmaa (sananlaskua), joista voit valita vain toisen.

Vaihtoehto 1. Sananlasku löytyy kiveen hakattuna Helsingin Kaivopuistosta ravintola Kaivohuoneen nurkalta Itsenäisyyden kuusen juurelta.

”Sitä kuusta kuuleminen
jonka juurella asunto.”

Vaihtoehto 2. Sananlasku on julkaistu 7.3.1862 sanomalehti Hämäläisessä, jossa kerrottiin professori Elias Lönnrotin pitämästä valiokunta-puheesta.

”Parempi omalla maalla
juoda vettä tuohisesta,
kuin on maalla vierahalla
juoda tuopista olutta.”

Kirjoita Lönnrotin mittaa noudattava kalevalakielinen runo, johon sijoitat jommankumman edellisistä sananlaskuista. Runosi kokonaispituuden voit valita viiden säkeen alarajan tai 30 säkeen ylärajan väliltä.

Lähetä runo sähköpostitse osoitteeseen Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen (puh.joht.) tai Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen (varapuh.joht.). Kirjepostiosoite on KaRuSe ry. / Raija Mäkelä-Eskola Tesomankuja 2 D 68, 33310 Tampere.

Merkitse runosi nimimerkillä ja lähetä nimimerkki, nimesi, ja yhteystietosi suljetussa kuoressa runon ohessa KaRuSe ry:n kirjepostiosoitteeseen tai meilinä puheenjohtajan sähköpostiin.

Kilpailurunojen kalevalakielen tarkistaa ensin seuran hallitus, minkä jälkeen voittajarunon valitsee ylituomarina toimiva sananlaskututkija ja tietokirjailija Outi Lauhakangas. Seuran hallituksen jäsen ei voi osallistua kilpailuun.

Apua kalevalakielisen runon kirjoittamiseen saa seuran nettisivuilta karuse.info ja sivuilla olevasta säkeiden tarkistusohjelmasta nimellä Trokeemankeli.

Raija Mäkelä-Eskola