Kosti Revon vaalipuhe

Kirjoittanut Kyösti Kettunen

Hyvää iltaa, miehet, naiset,
väki saarissa asuva!
Teillä on nyt tiukka aika,
kovat kuukaudet käsissä.
Saadaankohan oikeutta
kansalta kadehtivalta,
eduskunnan päättäjiltä
näille saarille karuille,
Kalastajain kallioille?

Piru on nyt kimpussanne,
vastuksina vaivat kaikki.
Kohta kaikkoaa elämä,
lopussa on merten leipä,
ellei vaalit suuntaa muuta,
ellei vaihdeta väriä.

Ihana on teillä luonto,
tosin joskus turhan julma,
vaan on silloinkin komea.
Vaahtopäinä lyövät aallot,
tuuli tuiskaa, laulaa laine,
soittavat soreat männyt,
iskee ruutuihin vihuri.
Pirtissä on lämmin olla,
vaan ei miehillä merellä.           
Kalan pyytäjää on monta,
kolme niistä on kovinta.
Merimetso ensimmäinen,
toinen hylje harmaaparta,
kalamies on tietty kolmas.
Vaan se kolmas on kovilla.
Ennen hänkin sai kaloja,
meren saalista kosolti.

Tehän muistatte tuon kaiken.
Se on mennyttä eloa,
kun on herrat hallituksen,
edustajat parlamentin,
kaikki metsäsuomalaiset
säätäneet sataiset säännöt,
luoneet outoja lakeja,
joilla haaskataan tulonne,
supistetaan saalihinne.
Hyljettä on suojeltava,
herrat Helsingin sanovat.
Merimetsonkin oloista
täytyy tarkoin huolehtia.
Se ei hoidu haulikolla
eikä paukuilla rajuilla.
Näin ne päättäjät sanovat.

Kelpaa herrojen puhua,
julistaa salonkikieltä.
Ei ne tiedä arjestanne,
eivät työtänne tajua.                       
Hylkeet syövät verkoistanne,
merimetsot taas merestä.
Mitä jää siis pyytäjälle?
Joskus joitakin kaloja
laihanlaisen keiton verran.
Se ei perhettä elätä
eikä anna ansiota.

Merimetsojen takia
liassa on luodot kaikki,
ulostuksissa kovissa.
Myös on saastunut merenne,
ennen tuo ihana luonto,
teidän lapsuusmaisemanne.
Lantaa vuotaa lahdillenne,
öljyt laivoista valuvi.
Ei siinä kala menesty,
eikä saalis huimaa päätä.

Silti vielä voidaan tehdä
jotain luontomme hyväksi.
Siihen tarvitaan tekoja,
aherrusta ankarata,
tietoa ja painostusta,
jotta kaikki rannan kansat
kassan nyörejä avaisi,
yhteistyötä ymmärtäisi.                   
Kädet ristissä ei riitä,
eivät pitkätkään rukoukset.

Tosimiehet käykööt työhön,
tosimiehet, kelpo naiset,
joilla on sana aseena,
tilanteesta kaikki tieto.

Nyt kun vaalit on tulossa,
tutkikaatte tarkkaan tiedot
suurennuslasin avulla.
Ääni antakaa minulle,
Tosimiesten puolueelle!
Kyllähän te tiedättekin,
kuinka hoitelen asiat.
Runebergin lailla haastan,
puhun kaikki pyörryksihin,
jotta riittäisi rahoja
rannikolle riutuvalle,
jotta saataisiin meremme
entisaikojen tasolle,
jotta riittäisi kaloja
yllin kyllin pyytäjälle
sekä myös kuluttajille.

Elettiin paremmin ennen.
Vaimokin sai vaatteet hienot,                                     
lapset kouluja kävivät,
voitiin viettää myös lomia,
käydä vaikka kaukomailla.

Muistakaa siis, miehet, naiset,
kuulkaa kaikki merten kansa:
Vaaleista on kaikki kiinni,
ettei päättyisi elämä
näillä saarilla sadoilla
sekä rannikon kylissä!                   

Vaan jos väärä on valinta,
hyvästi on lausuttava
näille teidän maisemille,
ne kun kauan ei elätä!
Mutta teillä on tukemme!
Tosimiehet jatkaa työtä,
joka maassa on alettu.
Eiköhän nyt voita järki,
puheet kansaamme valista,
ettei kuolla saa meremme,
kaunis saaristo kadota.