Ensitavun j채lkeinen pitk채 vokaali kalevalamitassa

PDFTulostaS채hk철posti

Kalevalamitasta annetut tavulaajuusohjeet koskevat vain sanojen ensitavujen pituutta, ei j채lkitavujen. Niin muodoin Kalevalassa ja Helkavirsiss채 esiintyv채t ensitavun j채lkeiset pitk채t vokaalit ovat ainakin 'teknisesti' sopusoinnussa s채채nt철jen kanssa, joten 'Makee Tronkelikaan' ei ole niit채 moitiskellut. Vienanvoittoisessa kansalliseepoksessamme nuo pitk채t vokaalit ovat혻eritt채in혻harvinaisia (ks. luettelo alempana). Esim. tuulee, istuu, laulaa, huutaa, saadaan, menn채채n, saunaan, taivaaseen혻-tyyppisi채 sanoja ei Kalevalasta l철ydy. Ensitavun j채lkeisi채 pitki채 vokaaleja혻saattaisi olla runsaastikin, jos kansanrunot olisi tallennettu (jo aiemmin) l채ntisemmilt채 murrealueilta. Nykyniekoille runonteko olisi vaikeaa, jos혻edell채 mainittuja sanatyyppej채혻ei saisi k채ytt채채 lainkaan. Helkavirsist채 ensitavun j채lkeisi채 pitki채 vokaaleja l철ytyy혻kyll채 suhteellisen runsaasti.

Monet 2000-luvun runoniekat혻viljelev채t surutta n채it채혻vokaaleja, min채kin, mutta en ihan surutta, vaan pitkin hampain. Her채채 nimitt채in kysymys: Eik철 kansanrunon rytmi ole sittenkin luontevampaa, mit채 v채hemm채n kyseisi채 pitki채 vokaaleja on runojalan laskuasemassa? T채ytyy nimitt채in muistaa, ett채 runokieli혻on syntynyt jo kantasuomalaisena aikana, jolloin kieless채mme ei ollut pitki채 vokaaleja ensitavua kauempana.혻Seuraavassa esit채n haaviini j채채neet Kalevalan ja Helkavirsien s채keet, joissa ensitavun j채lkeen on pitk채 vokaali. Luettelot kaipaavat viel채 tarkastelua, mutta 채채rimm채isen tarkat s채em채채r채t eiv채t t채ss채 yhteydess채 ole lainkaan relevantteja.

Ensitavun j채lkeiset pitk채t vokaalit


pitk채 a-vokaali

Kalevala:

Otavaa ojentamassa - Autuaallisten ajatus (kaksi kertaa)
Ne jaksaa m채kehen menn채 - Et osaa ovissa k채y채
Osaa orjana ele채 - Kortteli kovaa nokea
Otavattaren osaama - On meill채 osaavat vaimot
Kuin olet kovin osaava

Helkavirret:

miehen vieraan vuotehella - k채채rme kankaalta k채hisi
liek철 armaampi asua - Peikot p채ivytt채 vihaavat
parahia palvokaamme - Panua palvotaan tulella
kyl채n rahvaalta kyseli - Kansa puhtaaksi peseite
Uhratkaamme uskottomat - autuaammille ahoille
paistoi paljaalle povelle - kuninkaana luomakunnan
otti kankaalta karahkan - kaikki kunniaa Jumalan
koetti kumpaakin ovea - kukallista kulkijaansa
hein채llist채 heilujaansa - kes채llist채 keikkujaansa
kastoi kansaa ja opetti - astui raskaasti tuvasta
ilman kukkaa Impi rukka - et antaa el채m채t채si
mana mennytt채 manaapi - kaikki kerran me palaamme
kutsuvi kumartajaansa - myrjaadien vuotten mennen
__________________________________
pitk채 e-vokaali

Kalevala:

Arvelee, ajattelevi (noin kaksikymment채 kertaa)
Mi lienee Lapissa miest채 - Mi lienee Lapissa naista
Mi lienee Lapissa lasta - Mi lienee ilo merell채
Mi lienee minussa miest채

Helkavirret:

astui askel askeleelta - helteess채 hepoa juotti
iljanteella j채채n ikuisen - piilee peltojen perill채
syntym채ss채 s채ikkyneeksi - kinner kiireempi ajajan
taipaleesi tarmottoman - liepeelle kuningaslinnan
vy철h철n saakka sammaleesta - menn채 haaveeni hakuhun
niin kuin kanteleen helin채n
_____________________________________

pitk채 i-vokaali

Ei Kalevalassa

Helkavirret:

Tultiin tunturin laelle - ruumiille veristetyille
kauniista kadotetusta - kausi kauniiden tekojen
_____________________________________

pitk채 o-vokaali

Kalevala:

Hampahilleni hajoovat - Kannun appajat katoovat
Johon puut p채셢n putoovat

Helkavirret:

edest채ns채 pyyn putoovan - liehtoo liekki채 sinist채
aamun koitossa katoovat - miss채 seisoo puut pyh채iset
toukka seuloo sein채hirtt채 - jos joku kohoopi heist채
Putoovat el채m채n puusta
______________________________________

pitk채 u-vokaali

Kalevala:

V채h채 on miehen nuoruuesta - Nuoruuesta, vanhuuesta
Ihanuutta ilman kaiken - Ohoh, hullu, hulluuttani
V채h채 mieli miehuuttani - Ajan kaiken annituutta
Miehen pienen miehuueksi
(kaksi kertaa)
N채yt채 kaulan kaarevuutta - Huimuus hurstin hulpiloille
Laiskuutesi lattialle - Kun tulevi kehruuaika
Ahot t채ynn채 armotuutta - Tervapuolikon pituutta
Kaulan hoikan kaarevuutta - V채en nuorison somuutta
Noien miekkojen pituutta - Panen miehuuen nojassa
Pane miehuuen nojassa - Pani miehuuen nojassa
Itketk철 s채 puisuuttasi - Hankavuuttasi haveksit
Kalatuutta Kauko itki

Helkavirret:

kaikki kaikuu saaren kellot - kun sammuu syd채nsuruni
onnettomuudetkin ohitse - toivo voittavan totuuden
autuutta alinomaista - synny aateluus syd채men
kaiken turhuuden turulle - Avaruuksien ajatus
avaruuden askareille - rakkauden rajattomuutta
Rakkaus rajattomuuden - Kaaret vahvuuden kajahti
Henget julmuuden julisti
______________________________________

pitk채 y-vokaali

Kalevala:

Piti viikoista pyhyytt채 (kaksi kertaa)
Lehmityytt채, leiv채tyytt채 - Ja kaiken elon v채hyytt채
Ku tuo haahella hyvyytt채 - Mies on mielesi v채hyytt채
Leiv채tyytt채 Lemmink채isen - En mene osan hyvyylle
Enk채 miehen mielevyylle - Menenp on otsan hyvyylle
Istutko ison hyvyytt채 - En istu ison hyvyytt채
Istut impesi hyvyytt채 - Verevyytt채si vetehen
Lehot t채ynn채 lemmetyytt채 - Sek채 taattoni hyvyyen
L채ksitk철 piikojen pyhyytt채 - Vainko vaimojen v채hyytt채
L채he en piikojen pyhyytt채 - Enk채 vaimojen v채hyytt채
Veitikk채 osan v채hyytt채 - Typeryytt채 tyhj채 itken

Helkavirret:

tied채n kyll채 kylmyyteni - Tuonen tyhjyyden tuloa
tieto tyhjyyden kamalin - pedot kahleilla hyvyyden
hyvyyden hymyilev채isen - 채채rettyyden Henki helj채
t채hden Tyhjyyden ilojen - ij채isyyksien sylihin
____________________________________

pitk채 채-vokaali

Kalevala:

Nelj채 pienoista pet채채t채 - Leske채 lep채채m채t철int채

Helkavirret:

maille muille vierik채채mme - en채채 j채ist채 j채rke채ns채
hiinkuin hirvi hiiht채j채채ns채 - m채tt채채ll채 salon sinisen
ker채채tkin ik채si kaiken - maille muille l채htek채채mme
heitt채채 jo ikihyv채stit
_____________________________________

pitk채 철-vokaali

Ei Kalevalassa

Ei Helkavirsiss채


Yks. 3. persoonan preesensin k채yt철st채혻혻

 

Tutkimusten mukaan kalevalamitta on l채ntist채 ja etel채ist채 perua. It채isiin murteisiin perustuvasta혻L철nnrotin Kalevalasta on turha etsi채혻l채nsimurteissa (ja kirjakieless채) tavallisia yks. 3. persoonan preesensmuotoja.혻 Eepoksen tasas채keist채 en ole l철yt채nyt trokeerunojalkoja, jotka ovat tavurakeenteeltaan muotoa:


kulkee, kuulee,혻 kuuluu, itkee,혻 astuu, istuu, nousee, suistuu, ottaa, laulaa, juoksee, lausuu, katsoo, kaataa,혻 laulaa.혻Rakennetyypilt채채n v채h채n toisenlaisen, osata-verbin muoto osaa esiintyy muutaman kerran, sekin kieltomuodossa: et osaa ovissa k채yd채. My철s kolmitavuisen 혻arvelee-muodon tapasin parikymment채 kertaa.


Turha on Kalevalasta etsi채 my철sk채채n murtos채keeseen hyvin sopivia muotoja tulee, pesee, menee, sanoo, valuu.

 

Kaikki edelliset preesensmuodot ovat Kalevalassa it채murteisesti muotoa tekevi, kulkevi, kuulevi, nousevi, tulevi, pesevi, valuvi jne.Kielihistoriaan vedoten (pitk채채 tavua ei sanassa ensitavua edemp채n채)tiukkapipoisimmat ovat jopa v채itt채neet, ett채 oikeaan kalevalas채keeseen ei sovikaan panna yll채 mainittuja kirjakielen preesensmuotoja. Runomittaohjeissaan l채nsimurteiden (lounaismurteiden) edustaja Elias L철nnrot ei tiett채v채sti ole kielt채nyt n채iden혻muotojen k채ytt철채, enemp채채 kuin Matti Kuusikaan.

 

Onneksemme kalevalamitta ei ole tarkoitettukaan pelk채st채채n pelk채st채채n vienan murretta varten, vaikka suomalainen mitta (ent. nimitys) miellet채채nkin paljolti juuri tuon kielimuodon kautta. T채m채n nimenenomaisen ilmi철n suhteen meit채 nykyniekkoja tukee tunnustettu kalevalamitan k채ytt채j채 Eino Leino Helkavirsineen. T채ss채 poimintoja Helkavirsien혻 sek채 ensimm채isest채 ett채 toisesta sarjasta:

 

iskee, potkee (potkaisee), kuulee, tuntee, k채skee, kielt채채, piilee, kohoo, katsoo, ulvoo, liehtoo, seisoo, seuloo, kuohuu, hiiht채채, kielt채채

 

*********************************************************

 

Yleiskielen partitiivimuoto: kovaa, 혻sataa, sijaa, tilaa, paikkaa, munaa

 

Yll채 mainitut kirjakieliset partitiivimuodot혻ovat Kalevalassa j채rjest채채n muotoa kovoa (kantoi kohtua kovoa), satoa혻(vuotta seitsem채n satoa), sijoa (etsien pes채n sijoa), tiloa (ei l철yd채 tiloa tuota), paikkoa (paikkoa pahintakana), munoa (kuusi kultaista munoa).혻Meille runoniekoille sen sijaan nykymuotoisen partitiivin kohtuuk채ytt철 on sallittu - ja voitammehan혻siin채 yhden tavunkin: tiloa - tilaa.

혻혻

Yleiskielen illatiivi: saareen, sijaan, saunaan, sataan, munaan, paikkaan, taivaaseen

 

My철s n채iden yleiskielisten muotojen liikak채ytt철채 on kalevalakieless채 varottava. Kalevalassa: saarehen, sijahan, tilahan, paikkahan, munahan.

 

Passiivin preesens ja imperfekti: saadaan, menn채채n, tullaan, saatiin, mentiin, tultiin

Liikak채ytt철채 v채ltett채v채.

*****************************************

 

Ohje:

Ensitavun j채lkeisi채 pitki채 vokaaleja emme voi혻v채ltt채채, mutta niit채 ei kannata ertyisesti suosiakaan. Usein esiintyess채채n, varsinkin per채kk채isiss채 sanoissa ja s채keiss채, ne saattavat muuttaa runorytmin vieraaksi, liukuvaksi, ep채kalevalaiseksi. T채rke채 havaintoni on, ett채 ei Kalevalassa, enemp채채 kuin Helkavirsiss채k채채n esiinny lainkaan kahta ensitavun j채lkeist채 pitk채채 vokaalia samassa murtos채keess채. Tasas채keist채kin (trokees채keet) l철ysin niit채 vain kaksi: nuoruuesta, vanhuuesta - lehmityytt채, leiv채tyytt채 (Kalevala).혻

Itse etel채pohjalaisena olen saanut v채hennetyksi kyseisen pitk채n vokaalin k채ytt철채 paljolti viljelem채ll채 tarpeen vaatiessa혻vienalais-etel채pohjalais-kalevalaista혻v채li-h:ta, prof. Kalevi Wiikin mukaan "kalevalaista" h:ta: menn채h채n - tultihin - tupahan. Tosin혻t채m채nkin murrepiirteen liika tyrkytt채minen ei ole mielek채st채, ja varsinkin savolaiset vierastavat sit채.

Onneksi on monia muitakin keinoja혻v채hent채채 pitkien vokaalien k채ytt철채:

Olen pyrkinyt esitt채m채채n혻asiat runoissani mieluummin menneess채 ajassa (imperfekti), niin kuin Kalevalankin tarinat on esitetty, enk채 nykyajassa (preesens). T채ysin en ole siis laulaa-muotoa itselt채ni kielt채nyt. Tarkkailen yleens채kin pitk채n vokaalin k채ytt철채ni eri asemissa, ettei runomittani rupeaisi 쓑iukumaan, sen sijaan, ett채 se olisi iskev채채, kalevalaista.

Yleens채kin painottomat pitk채t vokaalit혻 (tuulee, laulaa, kaatuu, saunaan, saadaan, tullaan, koskaan, saunaan)혻on syyt채 sijoittaa mieluiten s채keen alkup채채h채n. Esim. Tuulee j채rvelt채 kovasti. Mutta jos n채it채 muotoja on kaksi tai kolme s채ett채 kohden, s채e on jo silloin loitonnut kalevalaisen rytmin ideaalista: Tulee lastaan vastaan 채iti - Tuleeko kukaan mukaani.

Edelliseen liittyen pohdinnan alaisena on:

Pit채isik철 Trokeemankelin puuttua kyseisen pitk채n vokaalin s채keensis채iseen liikak채ytt철철n vai riitt채isik철 t채ss채kin asiassa runontekij채n itsekritiikki? T채ll채 hetkell채 nimitt채in Mankeli hyv채ksyy jopa seuraavanlaisen 9-tavuisen hirvityksen: Taas saadaan / kaahaa/jaa va/roa.