Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Puheenjohtajan porinat 2 / 2014

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 10.04.2014 18:50

K채ydess채ni huhtikuun alkupuolella pit채m채ss채 perinnekurssia Oulujoen varrella Utaj채rvell채 minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua vanhoihin muhoslaisiin Koivu ja t채hti 뱇ehtiin.

Benjam Myllyselk채 kertoo syksyll채 2008 artikkelissa Runonlaulu levi채채 Ouluj채rven rannoille, miten Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa pani mahtik채skyll채채n liikkeelle muuton Pohjois-Pohjanmaalle. Silloin Savonlinnan alueelta vuonna 1552 muuttaneet 150 taloutta siirsiv채t mukanaan samalla my철s kalevalaisen kulttuurin. Siten 1550-luvulta l채htien Isovihan (1713 - 1721) p채채ttymiseen asti savolaiset runonlaulajat pitiv채t yll채 kalevalakielt채.

Kun sukuja muutti sitten Kainuusta edelleen Vienan Karjalaan, kulkeutuivat laulut V채in채m철isest채 ja Ilmarisesta eteenp채in. N채in my철s Elias L철nnrot p채채si omilla retkill채채n k채siksi vanhaan runoaarteistoon.

Myllyselk채 esitt채채 kirjoituksessaan, ett채 sivistyneist철 harrasti kalevalamittaa. Niinp채 Paltamon kirkkoherra Juhana Cajanus ker채si kansanrunoja ja l채hetti Tukholmaan kertomuksen V채in채m철isest채, jonka is채 oli Kaleva. T채st채 ei ollut pitk채 matka L철nnrotin Kalevalaan.

Kalevalamitan k채ytt채jiksi todettiin Cajanuksen lis채ksi Rantsilan kappalainen Kristfrid Ganander sek채 kirkkomaalarina ansioitunut Mikael Toppelius, joka k채ytti yksityiskirjeiss채채n vanhaa kalevalamittaa. Mikaelin pojanpoika taas oli sittemmin suomalaisena 쓘atuset채n채 tunnettu kirjailija Sakari Topelius.

Ven채l채isten kasakoiden harrastama kylien tuhoaminen ja lasten orjiksi ry철st채minen sek채 katovuodet ja kulkutaudit koettelivat Pohjois-Pohjanmaata, niin ett채 kirkkoherra Zacharias Lithovius puki rukouksensa trokeemittaan sanoen, ett채 쓘ota suuri sammucohon, muuttucohon murhem mustat, surkeudet siirtyc철h철n. Samalla h채n toivoi rauhaa ja aurinkoa 쓛aivatuita vilvoittaman, levottomij lohduttaman.

Huomio! T채n채 vuonna 2015 KaRuSe ry. t채ytt채채 15 vuotta. J채rjest채mme kes채tapaamisen Tampereella elo-syyskuun vaihteessa. Aiheesta lis채채 my철hemmin.

Raija M채kel채-Eskola

 

Puheenjohtajan porinat 1 / 2014

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 09.02.2014 11:40

쒴ullervo tuli Suomeen Europaeuksen laukussa todetaan Etel채-Saimaan otsikossa sunnuntaina 2. maaliskuuta 2003. Artikkelissa Pertti Jurvanen kertoo Savitaipaleelta kotoisin olevan Taneli Europaeuksen el채m채nty철st채.

Kullervo-runojen l철ytymispaikka sijaitsi Pohjois- Inkerin Lempaalassa, Vuoleella ja Toksovassa. Sielt채 oli eri versioita l철ytynyt l채hes kolmekymment채, ja n채in Elias L철nnrot saattoi laajentaa Kalevalaansa. L철nnrot viestitt채채 J.V. Snellmanille Kuopioon: 쒮uropaeus saapui eilen Karjalan matkaltaan laukussaan suuri joukko uusia runoja ja itse t채ynn채 t채it채 ja syyhelm채채. Mukana Europaeuksen kanssa vuonna 1847 oli toinenkin runonker채채j채 August Reinholm.


Europaeus oli monitaitoinen mies, ja h채nen kielellisen luovuutensa ansiosta meill채 on nykyisin edelleen suuri joukko h채nen kehittelemi채채n sanoja, kuten eduskunta, johtop채채te, sinutella, kielivirhe jne. Tuon ajan ihailijat kumarsivat kuitenkin vain L철nnrotin suuntaan, jolloin monet muut ansiokkaat osaajat j채iv채t huomiotta. Esimerkiksi t채t채 kritisoi dosentti Irma Sulkunen (Hiidenkivi 2002, nro 3).


Kullervo-runojen l철yt철paikka k채채nt채채 huomion Inkeriin, jossa kalevalakielisten runojen k채ytt철 n채ytt채채 olleen aktiivista. Niinp채 Iivo H채rk철sen toimittamassa teoksessa Karjalan kirja (1932) osuu silmiin, miten lahjoitustilojen is채ntien ja talonpoikien v채list채 eripuraa kuvattiin my철s trokeemittaisten s채keiden avulla. Antti Komosen artikkelissa It채-Suomen lahjoitusmaiden historiaa kerrotaan, kuinka Touvilan talonpojilta vaadittiin veronmaksusopimusten hyv채ksymist채 sek채 oikeuden p채채t철ksill채 ett채 v채kivaltaisin menetelmin. Rautulaiset lauloivat inspehtorin (tilanhoitajan) ik채vist채 otteista seuraavalla tavalla:


Sumpulass쨈 on inssi suuri,
kova inssi Koivikossa,
ly철tti rengit renkahissa,
vallan miehet vaivaisiksi.


Raija M채kel채-Eskola

 

Puheenjohtajan porinat 5 / 2013

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 17.12.2013 18:10

Tampereen historiallisen Seuran julkaisussa Tutkimuksia ja kuvauksia III (1946) Vihtori Laurila kuvailee runoa, jossa kerrotaan Karkun pit채j채ss채 olleesta kivest채. Kivi oli ontto, ja sen sis채채n mahtui useampi henkil철 piiloutumaan. T채m채 Sarkolan kyl채n Vanajavuoressa ollut haljennut paasi synnytti tarinan 쒺irun pes채st채. Sinne oli paholainen houkutellut kemuihinsa muun muassa Keso-nimist채 miest채. My철hemmin t채m채 쓘yntiin viettelij채 joutui l채htem채채n muualle, koska paikkakunnalle rakennettiin 쓙empli. Piru ei kest채nyt kirkonkellojen 채채nt채.

T채llainen erikoinen kivi tai kivirykelm채 yhdistyy monessa vanhassa uskomuksessa paholaisen (tai j채ttil채isen) ja kirkon v채liseen taisteluun. Niin t채ss채kin. KaRuSen kannalta mielenkiintoiseksi t채m채n tekee se, ett채 tarinan kerronnassa on pyritty k채ytt채m채채n kalevalakielt채.


Alkuper채isen runon on sepitt채nyt Kaarlo Bergstad, joka aikoinaan toverinsa Juha Heleniuksen kanssa kirjoitti puhtaaksi Uuden Kalevalan k채sikirjoitusta samaan aikaan, kun Elias L철nnrot laati kyseisen teoksen selityksi채 ja esipuhetta. T채m채 tapahtui Laukossa vuoden 1849 alussa.


Nuoren Bergstadin oma teksti ei ole s채ilynyt, mutta h채nen veljens채 Jakobus Berglundin mieleen palauttama versio on julkaistu vuonna 1883. Sen pohjalta on vaikea arvioida, millainen kyseinen runo oli alkujaan ollut kalevalakielen oikeinkirjoituksen kannalta katsottuna. Nyt silm채채n pist채채 monet L철nnrotin mitan vastaiset kaksoisvokaalit s채keiden lopussa: 쒳oka tunki turmelemaan // wiattomat wiettelem채채n. Toisaalta mukana on kyll채 hyvi채 alkusointuja ja virheett철mi채 murtos채keit채: 쒾e soipi 채채nell채 somalla // tahdilla tavattomalla.


*N채in loppuvuodesta toivotan kaikille leppoisaa mielt채, niin ett채 keskustelu ja juhlinta sujuisivat toinen toistamme kunnioittaen ja rauhaisasti, ilman tarpeetonta metel철inti채.


T채ss채 pieni jouluteht채v채. Otapa ohjelmaasi vaikka jokin vanha sananlasku (esim.쒺ata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.) ja muuntele sit채 leikkimielisesti kalevalakieliseen muotoon. Esimerkiksi n채in: 쒺ata soimaa kattilata, mustaa kummankin kyless채.


HYV횆횆 JOULUA JA UUTTA VUOTTA 2014 !


Sulle onnen sirpaleita

toivon m채 todella paljon!


Raija M채kel채-Eskola


PS. KaRuSe ry:n j채senmaksu on 10궗 /vuosi. Maksaessasi muista merkit채 osoitetietosi.

Tili: Nordea 114630-1032934

IBAN: FI46 3001 0329 34

SWIFT: NDEAFIHH

   

Puheenjohtajan porinat 4 / 2013

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 14.09.2013 14:12

Samoilipa Sammatissa / joukko pieni intomieli /

lausumahan lauantaina / rupattelemaan runoilla.

KaRuSe kalevalaista / runomittaa varjeleepi /

joka meid채n poljentoa / kunnioittaa 채idinkielen.


N채in hauskasti toimittaja Natalia Kisnanen aloittaa L채nsi-Uusimaa 뱇ehden kuvauksen kes채isest채 tapahtumastamme Kes채p채iv채t Sammatissa 29.-30.6.2013. Kisnanen kokeilee Trokeemankelin k채ytt철채 ja toteaa humoristisesti, miten mankeli 씳쨖채hti runor채vellyksen raakaversiolle sen seitsem채n kertaa. Kisnasen runokokeilu ja artikkeli osoittavat h채nen vahvan kiinnostuksensa kalevalakielt채 kohtaan.

Lauantaina Sammatin Kes채p채ivien ohjelmassa oli katsaus seuran 15-vuotiseen historiaan. Sen antoivat lehtori Kauko Virtanen ja fil. tri Tiera Laitinen. Kielenk채채nt채j채 Kalervo Mettala esitelm철i Viron kansalliseepoksesta Kalevipoegista. Elias L철nnrotin ty철h철n tutustunut virolainen l채채k채ri Friedrich Reinhold Kreutzwald sai em. teoksen ensimm채isen osan julkisuuteen vuosina 1857-1881. Toinen osa painettiin Kuopiossa 1862.

Lappeenrantalainen Omenapuutarhan Teatteri tarjoili kalevalakielisen ohjelman 쒴aikkia kalavaleita. Siin채 n채yttelij채t Aarre Heinonen ja Kai Gr챕n sek채 ohjaaja, fil. tri Raija M채kel채-Eskola kertoivat trokeemittaisia tarinoita ja vitsej채. Viimeksi mainittu esitti my철s kirjoittamiaan piirtoheitinsatuja. Paikkarin torpan tuki -yhdistyksen puheenjohtaja Risto Piekka valotti asiantuntijana Elias L철nnrotin el채m채채.

Kaksip채iv채isen tapahtuman toisena p채iv채n채 pidettiin Sammatin kirkossa pastori Arvo Survon Kalevalakielinen Korpimessu. Kanttori Haikki Orama oli harjoituttanut paikallisen ryhm채n, joka lauloi kertaajakuorossa yhdess채 lappeenrantalaisten kanssa. Oraman basso soi komeasti kauniissa kirkossa. Lohjan aluepappi Heikki Marjanen osallistui messuun sujuvasti kalevalakielell채.

Kalevalaisen Runokielen Seura KaRuSe ry piti vuosikokouksen majoituspaikassaan SyysViirussa. Hallitukselle my철nnettiin tili- ja vastuuvapaus. Entiset toimihenkil철t valittiin. J채senmaksu on edelleen 10 euroa.

Raija M채kel채-Eskola, puh.joht. p. 0400 673 278, raijame(at)hotmail.com.

Tuomas Keskim채ki, varapj., tuomaskeskimaki(at)gmail.com

Tiera Laitinen, siht., tiera(at)iki.fi

Kauko Virtanen, tal.hoit., kauko.virtanen(at)tuubi.net

Kalervo Mettala, kalervo.mettala(at)luukku.com

Huomio! Huomio! Tilattavissa Aulis Rintalan kirja: Kalevalamitan opas urbaanille runoniekalle sek채 Runo-CD: Kalevalaa etel채pohjalaasittaan. Molempien hinta 10 euroa/kpl + postituskulut. Seuran j채senilt채 ei postikuluja perit채. Otapa yhteys Kaukoon ja tilaa itsellesi tai yst채v채lle!

PS. Seuran 7. runomestariksi on valittu Tuomas Keskim채ki.

Raija M채kel채-Eskola

 

Puheenjohtajan porinat 3 / 2013

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 03.05.2013 08:55

P철yd채ll채혻 on kirjahyllyst채ni혻 napattu vanha pahvikantinen teos Toinen Luku-Kirja: kodin ja kansakoulun tarpeeksi. T채m채혻 Jaakko L채nkel채n toimittama oppikirja on seitsem채s painos vuodelta 1880. L채nkel채 oli Jyv채skyl채n seminaarin Suomen kielen lehtori ja monitoimimies. Ylioppilasaikanaan h채n oli k채ynyt my철s runonkeruumatkalla혻 Inkeriss채혻 vuonna혻 1858.


Kirjassa kerrotaan luonnonopillisia, maantieteellisi채 ja historiallisia asioita, mutta mukana on my철s runoja, lauluja, kertomuksia,혻 sananlaskuja혻 ja혻 arvoituksia.혻 Opettaapa혻 L채nkel채혻 koukeroisen fraktuuran rinnalle혻 my철s nykyaikaiset혻 latinalaiset kirjaimet!


Kuinka ollakaan, oppikirjaa selaillessa osuu silmiin my철s kalevalakielisi채 runoja sek채 kuvaus kahden tuuhean koivun suojassa olevasta Paikkarin torpasta Walkj채rven rannalla. Teksti p채채ttyy kaunopuheiseen loppuun n채in: 쒿채ss채 matalassa m철kiss채 syntyi mies, jonka nime채 koko Suomi rakkaudella mainitsee, - suomalaisen laulun pelastaja, suomalaisen muinaisuuden her채tt채j채, is채nmaan rakastaja, kansan yst채v채 Elias L철nnrot.


Kirjassa olevasta 쓁채in채m철isen sanoja runosta ilmenee, ett채 쓁채in채m철inen on kahdesta veljeksest채 se vanhempi . T채m채 opastaa kokematonta nuorempaa velje채 (쓛eioa) tavalla, joka voisi istua yht채 hyvin my철s nykyiseen yhteisvastuulliseen EU-aikaan. Yksi혻 s채keist철ist채혻 kuuluu혻 seuraavasti:

Sanoi vanha W채in채m철inen
nuoremmalle veiollensa!
Suo vilja vihattavalle,
Rahat raukoteltavalle!
Hullu saapoa vihaavi,
Siit채 saapi saamatonki,
Viha viepi viljan maasta,
Kateus kalan vedest채.

Raija M채kel채-Eskola

   

Sivu 1 / 5