Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Puheenjohtajan porinat 2 / 2016

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 30.05.2016 18:03

Kalevalakelisen runon taitajista 1800- luvulla kannattaa mainita inkeril채inen Jaakko R채ikk철nen (1830-1882). H채n oli syntynyt maaorjan poikana Valkeasaaren Tipunassa. Koulutusta h채n sai sek채 kotonaan ett채 kirkkoherra-runoilija Konstantin Schr철derin johdolla. H채n toimi aktiivisesti inkeril채isten ja muiden suomensukuisten puolestapuhujana. Maaorjuuden lakkauttamisen j채lkeen 1861 h채n perusti kotikyl채채ns채 kansakoulun.

Hannes Sihvon kokoamasssa antologiassa Inkerinmaalla, muistoja Inkerin maasta ja kansasta sanoin ja kuvin (1989) Jaakko R채ikk철nen kuvailee Suomelle-runossaan, miten h채n p채채tti ryhty채 runoilijaksi.

Vasta vanhalla ij채ll채,
nelj채nkymmenen kohalla
yksin y철ll채 maatessani
unetonna ollessani
muistui mielehen minulle
ruveta runon tekohon (mt.76)

T채st채 Jaakko R채ikk철sen y철llisest채 mietteest채 nousi itsell채ni esiin kysymys, kalevalakielen merkityksest채 uskonpuhdistuksessa.

Kirjakielen osalta uskonpuhdistus eteni suomalaisittain Mikael Agricolan avulla, mutta jo ennen sit채 kansa k채ytti taitavasti trokeemittaisia s채keit채. Kalevalakielt채 suomalainen rahvas osasi. Oli olemassa kotoinen kieli, jolla pappien oli helppo l채hesty채 kansaa. Kalevalakieli on ollut runollisen innoituksen l채hde my철s monelle kirkonmiehelle.

Raija M채kel채-Eskola

 

Puheenjohtajan porinat 1 / 2016

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 26.02.2016 12:36

Viime vuonna 2015 oli runsaasti tapahtumia, jotka liittyiv채t meneill채채n olleisiin kalevala-aiheisiin juhlintoihin. Lukijan katse bongasi eri yhteyksist채 my철s kalevalakielisi채 tai sellaisiksi tarkoitettuja s채keit채, jotka aina eiv채t olleet L철nnrotin mitan mukaisia.

Nyt vuonna 2016 Kalevalaisen Runokielen Seura KaRuSe ry j채rjest채채 vuotuisen Kes채tapahtuman Lappeenrannassa syyskuun 4. p채iv채n채. Pankaahan p채iv채m채채r채 muistiin! Palaamme aiheeseen viel채 my철hemmin.

LEIKKIMIELINEN KILPAILU KAIKILLE !

Valitse jokin nykyaikainen vempain tai v채line, josta kerrot lyhyk채isesti (2-3 kalevalakielisell채 s채keell채), mihin tai miten sit채 k채ytet채채n. Mallina olkoon Kalevalassa esiintyv채 s채epari (XIII runo)

l채ksi lylyn lykkim채h채n

kalhun kannan potkimahan


Kertauksen vuoksi mainittakoon, ett채 쓑yly on ep채paristen suksien vasemman jalan pitk채 liukumasuksi ja 쓐alhu oikean jalan lyhyt potkimasuksi.

KaRuSe ry:n hallitus toimii kisan tuomarina sek채 p채채tt채채 palkinnoista. Kilpailun vastausten on oltava perill채 20.8.2016 menness채 s-postitse: S채hk철postiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla p채채ll채 n채hd채ksesi osoitteen

Kisan voittaja julkistetaan syyskuun 4. p채iv채n kes채tapahtuman yhteydess채.

Huom! Tarkista kirjoittamiesi s채keiden mitallinen oikeellisuus Trokeemankelilla.

Raija M채kel채-Eskola

 

Perhosmaailman ritarit

Kirjoittanut Tiera Laitinen 06.01.2016 17:10

Karusen j채sen Markku A. Huttunen on julkaissut uuden kirjan: Perhosmaailman ritarit혻 Suomusiipiaateliset suomalaisella mitalla.

H채m채h채kkimiehen runsaasti kuvitettua sis채sointuista kerrontaa ritariperhosista, p채iv채perhosten kookkaista ja n채ytt채vist채 aatelisista.

쒴un nyt yhtehen yhymme,
muino-V채in철 ja H채mikki,
mit채 tuost' on tullaksensa,
miten liitt채채 leijasiivet,
ritarit riveille vied채
sanomaan sanottavansa
sulavasti liihotellen?

Tuopa tuosta taisi tulla,
sekasotkusta sukeu'a:
tuhatkaks'sataas채keinen
kuvaperhostietoeepos
ritareista riemukkaista,
suurist' suomusiipisist채.

Lue lis채채: Perhosmaailman ritarit

   

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 5 / 2015

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 31.12.2015 16:15

Pultavan taistelun (v.1709) j채lkeen el채m채 Suomessa oli synkk채채. Suomen historiassa (ks. K.O. Lindeqvist 1926) kuvaillaan isonvihan aikaa, kuinka maa oli miehitettyn채. Kansaa verotettiin, mutta verojen lis채ksi vaadittiin jatkuvasti my철s monenlaisia lis채maksuja. Ven채l채iset kasakat ry철stiv채t mukaansa ihmisi채, joita vietiin aatelisten tiluksille ty철ntekij철iksi tai muualle myyt채viksi. Lindeqvist mainitsee suomalaisia myydyn aina Persiaan (nyk. Iran) asti. Monet kuolivat my철s Pietarin kaupungin rakennust철iss채. V채kivallanteot ja siveellisyysrikokset olivat yleisi채. Osa suomalaisista pakeni Ruotsin puolelle.

Saksalaissyntyinen Ilmajoen kirkkoherra P채rttyli (Bartholdus) Vhael (s.1667) laati Ruotsin Kaarle-kuninkaalle tarkoitetun avunpyynn철n, jossa h채n vanhaa kalevalaista runomittaa hy철dynt채en toivoi kuninkaan helpottavan kansalaisten el채m채채. Vuodelta 1714 oleva runo kuvaa asiaa seuraavalla tavalla:

Suomen suruisen Cansan
Ynn채 Pohjan Per채l채isten
Waikia Walitus-Runo
Alla waiwan waikeimman
Wen채j채n werisen Miecan
Tyg철 Carlen Callihimman
Ruotzin cuuluisan Kuningan
Ett채 Armonsa awaran
Osotaisi omillensa
Awun-ajan ajattelis
Alimmaisi armahtelis
Suruisesa Suomen Maasa.
Wuonna armon aljettuwa
Tuhanen Seitzem채n Sadoin
Kahden Seitzem채n siwusa.
Runo Raudalla rakettu
Pr채nt채ttyn채 p채채lliseksi
Merckelild채 mielisuosin. (mt. 338)

(Huom. ed. oleva runo pyrkii noudattamaan Vhaelin kirjoitusasua vahvennuksineen. KaRuSen Trokeemankeli ilmoittaa joissakin s채keiss채 olevien runojalkojen alkutavuja virheellisiksi.)

Karuselaisille Hyv채채 Runovuotta 2016!

Raija M채kel채-Eskola

 

Puheenjohtajan porinat 4 / 2015

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 06.10.2015 17:11

Elias L철nnrot laati Kajaanissa ollessaan vuonna 1838 kansantajuisen oppaan terveydenhoidosta. T채m채 Suomalaisen Talonpojan Koti-L채채k채ri k채sittelee sairauksia ja tapaturmia sek채 tuona aikana k채yt철ss채 olleita hoito- ja l채채kitsemistapoja. Teostaan varten L철nnrot suomensi vieraskielisi채 sanoja ja varmisti n채in lukutaitoisen talonpojan mahdollisuuden hy철dynt채채 tietoja.

L철nnrot otti avuksi my철s kalevalakielen varoitellessaan lukijoitaan liiallisen alkoholink채yt철n haitoista. Vaikka suomalaisittain ajatellen sauna, viina ja terva olivat perinteisesti sopivia hoitomuotoja, niin t채ss채 tapauksessa ryyppymies kuvailee ryypiskelyn vaikutusta ihmisen omaan terveyteen seuraavalla tavalla:

쒿erweys on turmeltuna,
Kaikki rikkaus kadonna,
Arwoni alentununna;
Matti taskussa makaapi,
Tuskat turkkini powessa,
Aistit, waiwat rinnassani.

Alkoholin vaikutuksesta ymp채rist철철n samainen opetusruno kertoo n채in:

쓂iel채 suututin sukuni,
Esiwaltani wihoitin
N채ytin itseni olewan
Irwihampaille iloksi,
Hyw채nsuoville suruksi.


Raija M채kel채-Eskola

   

Sivu 1 / 9