Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Kokouskutsu

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 01.08.2016 15:24

KaRuSe ry:n vuosikokous 2016 pidet채채n kes채tapaamisen yhteydess채 sunnuntaina 4.9.2016 klo 12.30. Tilaisuus j채rjestet채채n Lappeenrannan rautatieaseman Kahvila Resiinassa, osoitteessa Ratakatu 23, 53100 Lappeenranta. Kokouksessa k채sitell채채n yhdistyksen s채채nt철m채채r채iset asiat. Tervetuloa! Kes채tapaamisen yhteydess채 j채rjestet채채n my철s ruokailu ja ohjelmaa Linnoituksen Kehruuhuoneella, osoitteessa Kristiinankatu 20, 53900 Lappeenranta.

 

Puheenjohtajan porinat 2 / 2016

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 30.05.2016 18:03

Kalevalakelisen runon taitajista 1800- luvulla kannattaa mainita inkeril채inen Jaakko R채ikk철nen (1830-1882). H채n oli syntynyt maaorjan poikana Valkeasaaren Tipunassa. Koulutusta h채n sai sek채 kotonaan ett채 kirkkoherra-runoilija Konstantin Schr철derin johdolla. H채n toimi aktiivisesti inkeril채isten ja muiden suomensukuisten puolestapuhujana. Maaorjuuden lakkauttamisen j채lkeen 1861 h채n perusti kotikyl채채ns채 kansakoulun.

Hannes Sihvon kokoamasssa antologiassa Inkerinmaalla, muistoja Inkerin maasta ja kansasta sanoin ja kuvin (1989) Jaakko R채ikk철nen kuvailee Suomelle-runossaan, miten h채n p채채tti ryhty채 runoilijaksi.

Vasta vanhalla ij채ll채,
nelj채nkymmenen kohalla
yksin y철ll채 maatessani
unetonna ollessani
muistui mielehen minulle
ruveta runon tekohon (mt.76)

T채st채 Jaakko R채ikk철sen y철llisest채 mietteest채 nousi itsell채ni esiin kysymys, kalevalakielen merkityksest채 uskonpuhdistuksessa.

Kirjakielen osalta uskonpuhdistus eteni suomalaisittain Mikael Agricolan avulla, mutta jo ennen sit채 kansa k채ytti taitavasti trokeemittaisia s채keit채. Kalevalakielt채 suomalainen rahvas osasi. Oli olemassa kotoinen kieli, jolla pappien oli helppo l채hesty채 kansaa. Kalevalakieli on ollut runollisen innoituksen l채hde my철s monelle kirkonmiehelle.

Raija M채kel채-Eskola

 

Puheenjohtajan porinat 1 / 2016

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 26.02.2016 12:36

Viime vuonna 2015 oli runsaasti tapahtumia, jotka liittyiv채t meneill채채n olleisiin kalevala-aiheisiin juhlintoihin. Lukijan katse bongasi eri yhteyksist채 my철s kalevalakielisi채 tai sellaisiksi tarkoitettuja s채keit채, jotka aina eiv채t olleet L철nnrotin mitan mukaisia.

Nyt vuonna 2016 Kalevalaisen Runokielen Seura KaRuSe ry j채rjest채채 vuotuisen Kes채tapahtuman Lappeenrannassa syyskuun 4. p채iv채n채. Pankaahan p채iv채m채채r채 muistiin! Palaamme aiheeseen viel채 my철hemmin.

LEIKKIMIELINEN KILPAILU KAIKILLE !

Valitse jokin nykyaikainen vempain tai v채line, josta kerrot lyhyk채isesti (2-3 kalevalakielisell채 s채keell채), mihin tai miten sit채 k채ytet채채n. Mallina olkoon Kalevalassa esiintyv채 s채epari (XIII runo)

l채ksi lylyn lykkim채h채n

kalhun kannan potkimahan


Kertauksen vuoksi mainittakoon, ett채 쓑yly on ep채paristen suksien vasemman jalan pitk채 liukumasuksi ja 쓐alhu oikean jalan lyhyt potkimasuksi.

KaRuSe ry:n hallitus toimii kisan tuomarina sek채 p채채tt채채 palkinnoista. Kilpailun vastausten on oltava perill채 20.8.2016 menness채 s-postitse: S채hk철postiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla p채채ll채 n채hd채ksesi osoitteen

Kisan voittaja julkistetaan syyskuun 4. p채iv채n kes채tapahtuman yhteydess채.

Huom! Tarkista kirjoittamiesi s채keiden mitallinen oikeellisuus Trokeemankelilla.

Raija M채kel채-Eskola

   

Perhosmaailman ritarit

Kirjoittanut Tiera Laitinen 06.01.2016 17:10

Karusen j채sen Markku A. Huttunen on julkaissut uuden kirjan: Perhosmaailman ritarit혻 Suomusiipiaateliset suomalaisella mitalla.

H채m채h채kkimiehen runsaasti kuvitettua sis채sointuista kerrontaa ritariperhosista, p채iv채perhosten kookkaista ja n채ytt채vist채 aatelisista.

쒴un nyt yhtehen yhymme,
muino-V채in철 ja H채mikki,
mit채 tuost' on tullaksensa,
miten liitt채채 leijasiivet,
ritarit riveille vied채
sanomaan sanottavansa
sulavasti liihotellen?

Tuopa tuosta taisi tulla,
sekasotkusta sukeu'a:
tuhatkaks'sataas채keinen
kuvaperhostietoeepos
ritareista riemukkaista,
suurist' suomusiipisist채.

Lue lis채채: Perhosmaailman ritarit

 

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 5 / 2015

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 31.12.2015 16:15

Pultavan taistelun (v.1709) j채lkeen el채m채 Suomessa oli synkk채채. Suomen historiassa (ks. K.O. Lindeqvist 1926) kuvaillaan isonvihan aikaa, kuinka maa oli miehitettyn채. Kansaa verotettiin, mutta verojen lis채ksi vaadittiin jatkuvasti my철s monenlaisia lis채maksuja. Ven채l채iset kasakat ry철stiv채t mukaansa ihmisi채, joita vietiin aatelisten tiluksille ty철ntekij철iksi tai muualle myyt채viksi. Lindeqvist mainitsee suomalaisia myydyn aina Persiaan (nyk. Iran) asti. Monet kuolivat my철s Pietarin kaupungin rakennust철iss채. V채kivallanteot ja siveellisyysrikokset olivat yleisi채. Osa suomalaisista pakeni Ruotsin puolelle.

Saksalaissyntyinen Ilmajoen kirkkoherra P채rttyli (Bartholdus) Vhael (s.1667) laati Ruotsin Kaarle-kuninkaalle tarkoitetun avunpyynn철n, jossa h채n vanhaa kalevalaista runomittaa hy철dynt채en toivoi kuninkaan helpottavan kansalaisten el채m채채. Vuodelta 1714 oleva runo kuvaa asiaa seuraavalla tavalla:

Suomen suruisen Cansan
Ynn채 Pohjan Per채l채isten
Waikia Walitus-Runo
Alla waiwan waikeimman
Wen채j채n werisen Miecan
Tyg철 Carlen Callihimman
Ruotzin cuuluisan Kuningan
Ett채 Armonsa awaran
Osotaisi omillensa
Awun-ajan ajattelis
Alimmaisi armahtelis
Suruisesa Suomen Maasa.
Wuonna armon aljettuwa
Tuhanen Seitzem채n Sadoin
Kahden Seitzem채n siwusa.
Runo Raudalla rakettu
Pr채nt채ttyn채 p채채lliseksi
Merckelild채 mielisuosin. (mt. 338)

(Huom. ed. oleva runo pyrkii noudattamaan Vhaelin kirjoitusasua vahvennuksineen. KaRuSen Trokeemankeli ilmoittaa joissakin s채keiss채 olevien runojalkojen alkutavuja virheellisiksi.)

Karuselaisille Hyv채채 Runovuotta 2016!

Raija M채kel채-Eskola

   

Sivu 1 / 9