Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Korkealla kurkiparvi

Kirjoittanut Tiera Laitinen 19.05.2015 18:15

Jorma Kallenpoika Heikkil채 on hiljattain julkaissut uuden kalevalamittaisen runokirjan Korkealla kurkiparvi.

Kirjan runot on teemoiteltu kolmeen osaan ja epilogiin: Vuosieni vieriess채, Surusielu survimessa, Py철r채ll채 elomme piiri ja Ker채ll채 koko kokemus. Runot kertovat ajan kulumisesta luonnossa ja ihmisel채m채n keskeisist채 elementeist채.

Kirjaa myy Prometheus-kustannus.

 

Puheenjohtajan porinat 2 / 2015

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 12.05.2015 10:18

Englantilainen hienostorouva Mrs. Alec Tweedie teki matkan Suomeen vuonna 1896 kiert채en muun muassa Hangon, Valamon, Olavinlinnan, Sortavan laulujuhlat ja Oulujoen kosket.

Kirjassaan Matkalla Suomessa (Through Finland in Carts) Mrs. Tweedie kuvailee kokemuksiaan - kokeilee jopa perinteisi채 muurahaiskylpyj채!

Kalevala-eeposta kuvatessaan h채n pys채htyy luomismyyttiin, pyhiin puihin ja erikoisiin satuel채imiin, joista esimerkkin채 on karhun kuvaus:

"..ei otso olilla synny
Eik채 riihiruumenilla!
Tuoll쨈 on otso synnytelty,
Mesik채mmen k채채nnytelty
Luona kuun, malossa p채iv채n,
otavaisen olkap채ill채,
ilman impien tyk철n채,
luona luonnon tytt채rien..." mt. 112

----- Huomio karuselaiset!

Vuoden 2015 Kes채p채ivi채 viet채mme Keski-Suomessa. Laitisen Ritva on kutsunut meid채t Leivonm채elle. Ajankohta on 20.-21.7. Ensimm채isen채 p채iv채n채 Virtasen Kauko on luvannut alustaa keskustelua kalevalakielest채. Toisena p채iv채n채 Laitisen Tiera pit채채 esitelm채n. Ohjelmaan kuuluu tietysti my철s vuosikokous, joten painathan ajankohdan muistiin! Y철pyminenkin j채rjestynee. Palaamme asiaan viel채 my철hemmin.

Raija M채kel채-Eskola

 

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 1 / 2015

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 21.03.2015 10:53

Suullisen kansanperinteen keruu oli laajalle levinnyt tapa edet채 1800-luvun Suomessa, kun haluttiin p채채st채 l채helle suomalaisia juuria. Kalevala-eepoksesta tuli t채rke채 suomalaisuuden symboli.

Yksi Elias L철nnrotin tuttavista oli Josef Wilhelm Durchman, joka oli syntynyt Iiss채 vuonna 1806. H채n oli tutustunut L철nnrotiin ollessaan Turussa opiskelijana ja toimitti my철hemmin t채lle ker채채m채채ns채 perinneaineistoa. Aihetta kuvaa Hannu-Pekka Lappalainen artikkelissaan J.W. Durchman L철nnrotin avustajana. (Kalevalaseuran vuosikirja 57 / 1977, Tieteen matkamiehi채, ss. 58-79).

J. W. Durchman oli l철yt채nyt edesmenneen is채ns채 Gustaf Durchmanin papereista my철s kalevalakielisen muistorunon vuodelta 1797. Siin채 kuvaillaan edelt채j채n채 toimineen Henrik Sundin pappisty철t채:

(...)
Nyt on aika aiwottuna,
M채채r채p채iv채 p채채tettyn채,
Koska terweys meneypi,
Woima kerran kehnoneepi,
Ett' on ruumis runneltuna,
Wiran reisussa rewitty,
Lapin kylmiss채 kyliss채,
Waivan maassa matkustaissa,
Monen tuiskun tuntemassa,
Monen myrskyn myrnehiss채
(...)

Durchman toimi pohjoisessa ensin Inarin seurakunnassa 10 vuotta ja siirtyi sitten Etel채-Pohjanmaan Ylistaron kautta Pirkanmaalle Ruoveden kirkkoherraksi. L철nnrot sai Durchmanilta apua sek채 perinteen keruussa ett채 virsikirjaty철ss채. L철nnrotin nimiss채 on suuri m채채r채 virsi채 nykyisess채 Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa (70 kpl). Niist채 on yhdeks채n omia ja 61 suomennoksia.

Lappalainen kuvaa my철s Durchmanien suvun piiriss채 esiin nostettua uutta tapaa antaa lapsille supisuomalaisia etunimi채 (esim. Impi, Lahja, Liina, V채in철, Kauno jne.) Samaisesta nimiasiasta mainitsee my철s Paavo Viljanen artikkelissaan Vanhan pappilan el채m채nmenoa. (Tampere, Tutkimuksia ja kuvauksia 1957).

Raija M채kel채-Eskola

   

Kalevalarunousty철paja Turussa

Kirjoittanut Tiera Laitinen 02.02.2015 19:52

Nelipolvitrokee, eli tutummin kalevalamitta miellet채채n usein kaavoihinsa kangistuneeksi ja pakkopullaiseksi runomitaksi. Sit채 se ei kuitenkaan ole, sill채 t채m채 oman kielemme pohjalta syntynyt runomitta el채채 yh채 edelleen keskuudessamme. Moni ei tied채k채채n, ett채 esimerkiksi monet rocksanoitukset, l철철pit ja mainoslauseet ovat kalevalamitassa. Kalevalarunous kasvaa ja kehittyy, kun sit채 k채ytet채채n.

Kurssilla k채yd채채n l채pi kalevalamitan historia, perusteet, s채채nn철t ja keskeisimm채t tyylipiirteet. Kurssilla kirjoitetaan harjoitusruno, jonka mitta tarkistetaan sis채lt철palautteen kera. Tarkoitus on auttaa n채kem채채n ikiaikainen runokielemme uudessa valossa ja innostaa ihmisi채 k채ytt채m채채n runomittaamme.

Opettajana kirjailija, muusikko, sanoittaja, toimittaja Juha Jyrk채s.

Paikka: Kirjan talo, Linnankatu 24, 20100 Turku

Kurssin hinta on 100 euroa (Kirjan talon j채senet/opiskelijat/ty철tt철m채t/el채kel채iset 50 euroa).

Opetus: 28.2.-1.3.2015 kello 11-16

Ilmoittautumiset ja lis채tiedot: S채hk철postiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla p채채ll채 n채hd채ksesi osoitteen (ilmoittautumiset viimeist채채n 19.2.)

 

Puheenjohtajan porinat 5 / 2014

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 25.12.2014 19:25

"Tuli tuiski kirvehest채, panu tammesta pakeni." N채in Kalevalassa kerrotaan, miten sana panu on selitett채viss채. Kyseess채 on siis tuli.

Lapinlahdella syntynyt Juhani Aho (1861-1921) kuvaa romaanissaan Panu vanhan ja uuden kulttuurin v채list채 taistelua 1600-luvulla. Kyseisess채 teoksessa (vuodelta 1897) p채채henkil철 Panu edustaa perinnett채. H채n on korpivaaralainen tiet채j채 ja parantaja. Paikkakunnalle muuttanut pappi haluaa k채채nnytt채채 ihmiset pois pakanuudesta ja ohjata heid채t Ristin-Kiesuksen (kristinuskon) kannattajiksi. Tarkoituksena on h채vitt채채 vanhat uhrilehdot, hakata maahan pyh채t karsikot ja lakkauttaa loitsujen ja taikojen tekeminen. Seutu on karjalaisten ja my철hemmin savolaisten asuttamaa aluetta, josta riidell채채n.

Ahon teoksessa kalevalakielisell채 tekstill채 ja tapojen kuvauksella kerrotaan vanhan kulttuurin olemassaolosta. Uutena asiana tarjotaan "Ruotsin-uskoa". Trokeemittaisia s채keit채 k채ytet채채n runoina, mutta my철s puherepliikkein채. Panu opastaa turkiksia myyvi채 heimolaisiaan: "Ei tule lintu loitsimatta, tetri taian tekem채tt채" tai "Ei uhaten orava putoa, tuskitellen teiri puusta." Kansanperinne on n채kyviss채 sek채 henkil철iden nimiss채 (Tapio, Tiera ym.) ett채 heid채n el채m채ntavoissaan. Kirjoittajana Aho n채ytt채채 tuntevan kalevalaisen perinteen.

KaRuSe ry:n kes채tapahtuma 2014. Kes채p채ivill채 saimme ensimm채isen채 p채iv채n채 kuulla lehtori Kauko Virtasen kuvauksen seuramme alkuajoista. Kauppatieteen maisteri Mauri Komsi perehdytti kuulijat Trokeemankelin korjausohjelmaan. Fil. tohtori Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta antoi runojensa ja kauniiden avaruus-kuvien kautta mielenkiintoisen kokemuksen revontulista ja t채htitaivaasta. Nykyrunoja kuultiin laulettuina sek채 kirjastotalo Metsossa ett채 luettuina Rajaportin saunalla. Esitt채jin채 olivat Raija M채kel채-Eskola, Hilkka Nikkonen, Hilkka Per채m채ki ja Kauko Virtanen. Musiikista vastasi Yl철j채rven pelimannit Pasi Jokisen johdolla.

Toisena tapahtumap채iv채n채 Tesoman kirkossa lauloimme Arvo Survon kalevalakielisen Korpimessun yhdess채 kanttori Elina Peuran ja kahden pastorin, Martti Lammin ja Tarvo Laakson, kanssa. Esilaulajina toimivat allekirjoittanut ja Anniina Yl채-Kapee. Kertaajina oli joukko "kalevalaisia naisia".

KaRuSen nettisivut. N채in joulun alla on syyt채 mainita, ett채 runomestarimme, emeritus-professori Paavo Turakaisen trokeemittaista runoa Pieni jouluinen tarina on nettisivuilla luettu jo yli 5400 kertaa!

*Kiitos kaikkille kuluneesta vuodesta ja menestyst채 runovuodelle 2015!

Vihan valta v채istyk철h철n,

tulkoon rakkaus tilalle...

Raija M채kel채-Eskola

   

Sivu 1 / 7