Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Perhosmaailman ritarit

Kirjoittanut Tiera Laitinen 06.01.2016 17:10

Karusen j채sen Markku A. Huttunen on julkaissut uuden kirjan: Perhosmaailman ritarit혻 Suomusiipiaateliset suomalaisella mitalla.

H채m채h채kkimiehen runsaasti kuvitettua sis채sointuista kerrontaa ritariperhosista, p채iv채perhosten kookkaista ja n채ytt채vist채 aatelisista.

쒴un nyt yhtehen yhymme,
muino-V채in철 ja H채mikki,
mit채 tuost' on tullaksensa,
miten liitt채채 leijasiivet,
ritarit riveille vied채
sanomaan sanottavansa
sulavasti liihotellen?

Tuopa tuosta taisi tulla,
sekasotkusta sukeu'a:
tuhatkaks'sataas채keinen
kuvaperhostietoeepos
ritareista riemukkaista,
suurist' suomusiipisist채.

Lue lis채채: Perhosmaailman ritarit

 

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 5 / 2015

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 31.12.2015 16:15

Pultavan taistelun (v.1709) j채lkeen el채m채 Suomessa oli synkk채채. Suomen historiassa (ks. K.O. Lindeqvist 1926) kuvaillaan isonvihan aikaa, kuinka maa oli miehitettyn채. Kansaa verotettiin, mutta verojen lis채ksi vaadittiin jatkuvasti my철s monenlaisia lis채maksuja. Ven채l채iset kasakat ry철stiv채t mukaansa ihmisi채, joita vietiin aatelisten tiluksille ty철ntekij철iksi tai muualle myyt채viksi. Lindeqvist mainitsee suomalaisia myydyn aina Persiaan (nyk. Iran) asti. Monet kuolivat my철s Pietarin kaupungin rakennust철iss채. V채kivallanteot ja siveellisyysrikokset olivat yleisi채. Osa suomalaisista pakeni Ruotsin puolelle.

Saksalaissyntyinen Ilmajoen kirkkoherra P채rttyli (Bartholdus) Vhael (s.1667) laati Ruotsin Kaarle-kuninkaalle tarkoitetun avunpyynn철n, jossa h채n vanhaa kalevalaista runomittaa hy철dynt채en toivoi kuninkaan helpottavan kansalaisten el채m채채. Vuodelta 1714 oleva runo kuvaa asiaa seuraavalla tavalla:

Suomen suruisen Cansan
Ynn채 Pohjan Per채l채isten
Waikia Walitus-Runo
Alla waiwan waikeimman
Wen채j채n werisen Miecan
Tyg철 Carlen Callihimman
Ruotzin cuuluisan Kuningan
Ett채 Armonsa awaran
Osotaisi omillensa
Awun-ajan ajattelis
Alimmaisi armahtelis
Suruisesa Suomen Maasa.
Wuonna armon aljettuwa
Tuhanen Seitzem채n Sadoin
Kahden Seitzem채n siwusa.
Runo Raudalla rakettu
Pr채nt채ttyn채 p채채lliseksi
Merckelild채 mielisuosin. (mt. 338)

(Huom. ed. oleva runo pyrkii noudattamaan Vhaelin kirjoitusasua vahvennuksineen. KaRuSen Trokeemankeli ilmoittaa joissakin s채keiss채 olevien runojalkojen alkutavuja virheellisiksi.)

Karuselaisille Hyv채채 Runovuotta 2016!

Raija M채kel채-Eskola

 

Puheenjohtajan porinat 4 / 2015

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 06.10.2015 17:11

Elias L철nnrot laati Kajaanissa ollessaan vuonna 1838 kansantajuisen oppaan terveydenhoidosta. T채m채 Suomalaisen Talonpojan Koti-L채채k채ri k채sittelee sairauksia ja tapaturmia sek채 tuona aikana k채yt철ss채 olleita hoito- ja l채채kitsemistapoja. Teostaan varten L철nnrot suomensi vieraskielisi채 sanoja ja varmisti n채in lukutaitoisen talonpojan mahdollisuuden hy철dynt채채 tietoja.

L철nnrot otti avuksi my철s kalevalakielen varoitellessaan lukijoitaan liiallisen alkoholink채yt철n haitoista. Vaikka suomalaisittain ajatellen sauna, viina ja terva olivat perinteisesti sopivia hoitomuotoja, niin t채ss채 tapauksessa ryyppymies kuvailee ryypiskelyn vaikutusta ihmisen omaan terveyteen seuraavalla tavalla:

쒿erweys on turmeltuna,
Kaikki rikkaus kadonna,
Arwoni alentununna;
Matti taskussa makaapi,
Tuskat turkkini powessa,
Aistit, waiwat rinnassani.

Alkoholin vaikutuksesta ymp채rist철철n samainen opetusruno kertoo n채in:

쓂iel채 suututin sukuni,
Esiwaltani wihoitin
N채ytin itseni olewan
Irwihampaille iloksi,
Hyw채nsuoville suruksi.


Raija M채kel채-Eskola

   

Kalevalakielt채 taltalla ja vasaralla

Kirjoittanut Mauri Komsi 04.10.2015 15:43

Jos kalevalakielen혻 harrastajan tekee mieli kertoa kiinnostuksestaan jollekulle kuuntelevaiselle yst채v채lle, hyv채n tekosyyn saa runonp채tkist채, joita on pysyv채sti yleis철n n채ht채viss채 siell채 t채채ll채. Mainitsen t채ss채 esimerkkej채. Rajoitun Helsinkiin, syyst채 ett채 se on kotipaikkani.

Sain sanat salasta ilmi

T채m채 on Kalevalan 17. runosta. V채in채m철inen siin채 kertoo Ilmariselle saaneensa selville tarpeelliset veneentekosanat.혻 -혻 Mahtoikohan Elias L철nnrot혻 aavistaa, ett채 se lause joskus hakataan h채nen muistopatsaansa jalustakiveen, niin ett채 juuri h채n itse vaikuttaa sen min채henkil철lt채?

Lue lis채채: Kalevalakielt채 taltalla ja vasaralla

 

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 3 / 2015

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 18.08.2015 16:28

Kalevalaisen Runokielen Seuran Kes채p채iv채t 2015

Paikallislehti Joutsan Seudussa kerrottiin 29.7.2015 kes채isest채 tapahtumastamme:

Mielell채mme muistelemme,
ilolla ajattelemme
kuin oli mukava matka
meill채 Leivosenm채elle
harjuille humiseville.

N채in runoili Kalevalaisen Runokielen Seuran j채sen Mauri Komsi kokemuksensa Laivonm채ell채, miss채 mainittu seura piti vuosikokoustaan ja nautti Kes채p채ivill채채n 20.-21.7. my철s Leivonm채ki-viikon ohjelmasta. Seura vaalii kalevalakielen runomittaa siin채 muodossa, kun se realisoitiin L철nnrotin Kalevalassa. Kansalaisia innostetaan sanaseppoilemaan ikiaikaisella runokielell채. Teknisen채 apuv채lineen채 l철ytyy Seuran sivuilta Trokeemankeli, joka tarkistaa s채keiden tavut ja antaa palautetta. My철s murteet istuvat runomittaan. Joten k채yp채 sin채kin sepittelem채채n s채keit채, latelemaan lausehia. RITVA T. LAITINEN

Kes채p채ivien tapahtuman yhteydess채 k채ytiin tutustumassa Leivonm채en kansallispuistoon, juotiin matkalla nokipannu-kahvit kodassa ja kuultiin kalevalakielisi채 runoja Pop up -kavilassa. Runoniekkoina esiintyiv채t Mauri Komsi, Ritva Laitinen, Raija M채kel채-Eskola ja Kauko Virtanen. Paikallisena iItaohjelmana oli lis채ksi Karpalot-ryhm채n musiikkin채ytelm채 ja Tiera Laitisen revontulista kertova esitelm채.

P채iv채esitelmin채 kuultiin Kauko Virtasen alustus kalevalakielen k채yt철st채. Mauri Komsin aiheena oli Kiveen hakattu kalevalakieli.

Kaksip채iv채isen j채rjestelyn hoiti kiitett채v채ll채 tavalla Ritva Laitinen.

Vuosikokouksessa hyv채ksyttiin tili- ja vastuuvapaus sek채 valittiin uusi hallitus.

KaRuSen toimihenkil철t

Raija M채kel채-Eskola, puheenjohtaja raijame(at)hotmail.com
Mauri Komsi, varapuheenjohtaja maurikomsi(at)hotmail.com
Tiera Laitinen, sihteeri tiera(at)iki.fi
Kauko Virtanen, taloudenhoitaja kauko.virtanen(at)pp1.inet.fi
Pirkko Sorjonen, hallituksen j채sen pirkko.o.sorjonen(at)kolumbus.fi

Huom. KaRuSen j채senmaksu on t채n채 vuonna 10 euroa, mutta ensi vuodeksi 2016 se p채채tettiin nostaa 15 euroon.

Tili: (Nordea) IBAN: FI45 1146 3001 0329 34, SWIFT: NDEAFIHH

Raija M채kel채-Eskola

   

Sivu 1 / 8