Sanojen tavujako

PDFTulostaS채hk철posti

Runon perusyksikk철 on tavu. Mitallinen runos채e kootaan joukosta tavuja tiettyjen s채채nt철jen mukaan, joten tavujaon tunteminen on my철s kalevalamittaan tutustumisen perusta.

Suomen kieless채 tavun keskusaineksena on aina vokaali: joko lyhyt vokaali, pitk채 vokaali tai diftongi. Lis채ksi tavuun voi kuulua konsonantteja: vokaalin edell채 enint채채n yksi, lyhyen vokaalin j채ljess채 enint채채n kaksi ja pitk채n vokaalin tai diftongin j채ljess채 enint채채n yksi. (Vierasper채isten sanojen tavuissa konsonantteja voi olla enemm채nkin, ja my철s joissakin l채nsimurteissa kahden konsonantin esiintyminen tavun alussa on melko tavallista. T채ss채 tekstiss채 k채sitell채채n kuitenkin vain yleiskielt채 ja vain suomen 채채nnej채rjestelm채채n mukautuneita sanoja.)

Esimerkkej채 tavuista: (Keksitk철, mist채 sanasta mikin tavu on osa? Muutamat tavut ovat sanoja sellaisinaan.)

  • lyhytvokaalisia: a, ka, as, ant, kas, kars
  • pitk채vokaalisia: aa, kaa, uur, taas
  • diftongisia: ai, kai, uis, kait

Sanan jakaminen tavuihin

Periaatteessa sana t muodostuvat per채kk채in asetetuista tavuista, mutta usein asiaa on helpompi ajatella takaperin eli mietti채, miten sana jaetaan tavuihin. Tavutusta on jokainen harjoitellut koulussa lukemaan opetellessaan, mutta silt채 varalta, ett채 asia on p채채ssyt unohtumaan, t채ss채 suomen yleiskielen tavujakos채채nn철t:

  1. Jokaisen konsonantti+vokaali -yhdistelm채n edell채 on tavuraja. Esimerkiksi pa-ta, kos-ki, k채채n-n철s, kars-ta.
  2. Kahden eri vokaalin v채liss채 on tavuraja, jos ne eiv채t muodosta diftongia. Esimerkiksi la-ot, hau-et.
  3. Yhdyssanoissa kukin yhdysosa tavutetaan erikseen kuten itsen채inen sana, ja yhdysosien v채liss채 on siis aina tavuraja. Esimerkiksi ka-tu-o-ja, yh-dys-o-sa.

S채채nn철ist채 ensimm채inen ja kolmas ovat yksinkertaisia ja suoraviivaisia, mutta toisen soveltamiseksi on tiedett채v채, milloin per채kk채iset vokaalit muodostavat diftongin ja milloin eiv채t. Suomen kieless채 diftongeja ovat yleens채 kaikki vokaalisoinnun sallimat i-, u- ja y-loppuiset vokaaliparit (ai, ei, oi, ui, yi, 채i, 철i, au, ou, eu, iu, ey, iy, 채y, 철y) sek채 uo, ie ja y철. Muut vokaaliparit ovat vokaaliyhtymi채, eli sis채lt채v채t tavurajan.

Vokaaliyhtym채 vai diftongi?

Vokaaliparien diftongisuus on joskus horjuvaa. Vaikka kaksi vokaalia voisivatkin muodostaa diftongin, niiden v채lill채 s채ilyy toisinaan tavuraja jos ne joutuvat vierekk채in astevaihtelun takia. Esimerkiksi laki-sanan taivutusmuoto lait voidaan lausua joko yksi- tai kaksitavuisena (lait tai la-it). Toisaalta sanassa laita vokaalipari ai on ehdottomasti diftongi (lai-ta). Muita esimerkkej채: hau-ta-us tai hau-taus ja ta-us-ta tai taus-ta mutta aina sau-na, ar-peu-tu-a tai ar-pe-u-tu-a mutta aina peu-ra. Nykykieless채 suuntaus lienee lausua n채m채 yh채 useammin diftongisina. T채m채n tyyppisiss채 tulkinnanvaraisissa tapauksissa on paras vain luottaa omaan kielikorvaansa ja tavuttaa niin kuin parhaalta kuulostaa.

Tavuraja monen vokaalin ryhmiss채

Kolme tai nelj채 per채kk채ist채 vokaalia eiv채t milloinkaan voi kuulua kaikki samaan tavuun. Yleens채 tavuraja on toisen ja kolmannen v채liss채: ai-e, kiu-as, muu-an, vaa-at, lii-oin, ai-oin. Poikkeuksia ovat tapaukset, joissa ensimm채inen ja toinen vokaali eiv채t voi muodostaa diftongia (a-si-oin). Jos vokaalijono on syntynyt konsonantin poistuessa v채list채 astevaihtelun takia, tavuraja pysyy kadonneen konsonantin paikalla: ha-ku > ha-uis-ta, mutta hau-ki > hau-is-ta.

Huomautuksia murteista ja vierassanoista

Pelkk채 konsonantti tai konsonanttiyhtym채 ei koskaan voi olla tavu, joten useamman konsonantin alussaan sis채lt채v채t sanat muodostavat poikkeuksen s채채nt철철n 1: kla-pi, flik-ka, skra-ga.

Jotkin vierasper채iset sanat ovat lainanantajakieless채 olleet alunperin yhdyssanoja, mutta suomen kieless채 niiden yhdyssanaluonne ei aina hahmotu (esim. tele+skooppi = teleskooppi, de+flaatio = deflaatio). T채ll철in on tulkinnanvaraista, pit채isik철 tavuttaa yhdyssanan tapaan (te-le-skoop-pi, de-flaa-ti-o) vai tavallisen yhdist채m채tt철m채n sanan tapaan (te-les-koop-pi, def-laa-ti-o). Runoillessa ei yleens채 kannata liikaa mietti채 sanan alkuper채채, vaan tavuttaa j채lkimm채iseen tapaan 채채nt채misen mukaisesti. Mutta t채llaisten sanojen tavutus on jossain m채채rin my철s makuasia, ja silloin runoniekka voi tehd채 niin kuin itsest채 luontevimmalta tuntuu.