Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Kilpalaulanta kipakka

PDFTulostaS채hk철posti

Muista 채ij채 채kkiv채채r채,
akka arvoisa olio,
tutkijani, tuomarini:

Mit채채n t채ll채 ei tekoa,
runollani runsahalla,
kanssa arkisen el채m채n,
menneen eik채 ees tulevan,
nimet kaikki keksittyj채,
otettu omasta p채채st채.

Runostani rienaavasta,
채ll철s suutu akka armas,
anna armosi minulle,
suurisuulle surkealle!

횆채nest채 minua 채ij채,
taiteilijaa tyhm채nlaista,
runoniekkaa raakalaista,
pilkkakirvest채 pahinta,
jos ei muuksi niin aluksi,
t채m채n taiston voittajaksi,
kuninkaaksi kurjan kilvan,
runokilvan ruhtinaisen!



T채st채 alkaa PITK횆, PITK횆혻 runoni, joka k채sittelee poliitikkojen kilpalaulantaa Ylen Isossa pajassa ennen eduskuntavaaleja kev채채ll채 2011 kaikkien puolueiden yhteisess채 vaalitentiss채,혻 jossa kukaan ei totuttuun tapaan kuuntele toista puhujaa, vaan puhuu sit채 mit채 sylki suuhun tuo!

Kilpalaulanta kipakka

Nouse suosta suomalainen,
veneen alta veikkoseni,
astu reippaasti esille,
채l채 suotta suuta v채채nn채,
itke ilmoisna ik채n채,
yksiksesi 채yskentele.

Tartu toimeen ja ter채sty,
mieti, muistele uholla,
tutki vanhojen vikoja,
pulinoita puolueitten,
tyhm채in herrojen tapoja,
Unionin "urotekoja".

Nyt on aika arkalaisen,
v채kemme v채h채osaisen,
sukukunnan suomalaisen,
Perus-Suomen suosta nousta,
omaksensa ottaa onni.

Katso kuinka kaikkialla,
vanhat puolueet pulassa:
Kell채 taulut kaupattuna,
kell채 laudat kannettuna,
kell채 suuria saloja,
"pienen pieni채" vikoja;
k채nny t채ynn채 tekstareita,
akka vaihdettu vasiten,
ukko uusi valjastettu,
lapset j채lkeens채 j채tetty.

Kell채 kirput kiusanansa,
matkat muiden maksamia,
kell채 keinot kelvottomat,
oma lehm채ns채 ojassa,
j채채viys j채tetty ylle,
kell채 Raamattu ravassa,
Pyh채 Kirja pois pelattu,
liperit lihoiksi ly철ty.

Kenen taustana, tukena,
AaYy-채ij채t 채nkyr채iset,
lakkoherk채t herrasemme,
veroeuroin venkoilijat.

Kenen onni taas oleva,
verkkosukkien varassa,
ken on teille kuiskimassa,
punahuulin huutamassa,
unelmista uusimmista,
unelmah철t철n himosta.

Kuka taasen taitavasti,
nojaa veljeen vieraan vallan,
vallan varsin oudonlaisen.
Mieti mies s채 mieless채si,
liek철 oppinsa lipev채,
id채n suunnasta it채nyt?

Tutki nainen tunnossasi,
kuka kurja kielt채m채tt채,
ketunh채nt채 kainalossa,
tarhat철ihin ei tyk채sty,
tunnusta ei toisen ty철t채,
철ist채 rauhaa ei rakasta.

Tutki tarkasti toveri,
talonpoika, orja, turja,
kenen koura taskussasi,
ketk채 kansan verta juovat,
viev채t viime pennosesi,
eurot, ruplat, taalat, punnat,
Eurooppaan nyt empim채tt채,
Kreikan johdolle avuksi,
tueksi nyt tuntuvaksi,
parahaksi pankkiensa.

Muista ennen 채채nt채 ett채,
herralla on herran metkut:
Jos on johtaja pulassa,
kultainen k채denpuristus,
herkkuna on herrasemme,
optiot my철s onnenansa,
krimiturkki takkinansa.

Omillansa orjakansan,
Sinun, meid채n - kelpo kansan,
toimeen taas on tulla pakko.

Muista ennen 채채nt채 ett채,
Unioni miss채 meill채,
ongelma on siell채 aina,
ikuisesti ja i채ti!

Pienten hiukkasten pelossa,
saunapuutkin kiellettyn채.
Puiset huussit suljettava,
puhdistamot pakko olla,
pikku pissien varalta.

"Paskat" pakko puhdistella,
EeUu:n ehdoilla ele채,
mukinatta mummojemme,
v채en maaseudun v채h채isen.

Konsa on h채t채 k채dess채,
vaali eess채 vaanimassa,
pakko tulla on punaisten,
meid채n linjalle livet채,
taasen meit채 matkiella:
El채 maassa maan tavalla,
opi suomea, sisuunnu!
Tee s채 ty철t채 ja menesty!

Lopuksi sana Sinulle,
nuorelle ja vanhemmalle,
virke채lle vanhukselle:

횆l채 anna ainokaista,
채채nt채 kaikkein arvokkainta,
kokkarille, kommarille,
punaiselle mink채채n sortin,
sortin yhden uskovalle,
ketaleelle keskustalle,
"ruotsalaiselle" sakille,
puhumatta vihrehist채,
sinipaitain palvojista!

횆ij채 채채nest채 minua,
anna akka voima, valta,
minulle ja meille muille,
Perus-Suomen "perhanoille",
puolueelleni purista!

Ved채 viivasi vihainen,
puolesta paremman Suomen!

Min채 Paavo pystyp채inen,
"M채ki Arhin" 채rhentelen,
sulle vannon ja vakuutan:

Usko tai 채l채, toveri,
kaadettu on kommunismi,
poissa puolueen opista!
Otto Willest채 opittu,
vieraan neuvo vaarallinen!
Ohjenuoramme id채st채,
otettu ei ollenkana!
Marksin Kalle kahlehdittu,
ukaaseihin uljaan Bryss채n!

Min채 Paavo pystyp채inen,
"M채ki Arhin" 채rhentelen,
sulle vannon ja vakuutan:
Nousemme me viel채 t채st채,
alhosta ja ahdingosta,
hurmos-Suomen hunningosta,
meit채 viel채 ei masenna,
nousu Soinin, ei R채s채sen,
porvareiden pullistelu,
karmehinkaan galluplasku.

Min채 Paavo pystyp채inen,
"M채ki Arhin" 채rhentelen,
sulle vannon ja vakuutan:
Meid채n puolue punainen,
ty철l채isen tuki ja turva,
ainut puolue per채ti,
jolla aina kiellettyn채,
toisen sorto, "koulukiusa",
rasismi ei riesanamme,
- takuuta en anna muista!

Min채 Paavo pystyp채inen,
"M채ki Arhin" 채rhentelen,
sulle vannon ja vakuutan:
Viherhallitus on halumme,
kera Soininvaaran - ei Soinin,
sek채 tietty - Urpilaisen.
Pyynt철mme ei suuren suuri,
vaatimus perin v채h채inen,
ministeri, kaksi, kolme,
- ihan pieneksi aluksi!

Min채 Paavo pystyp채inen,
"M채ki Arhin" 채rhentelen,
sulle vannon ja vakuutan:
Heti ja ihan aluksi,
emme vaadi vaatimalla,
v채ltt채m채tt채 ja vasiten,
vanhan vallan kaatamista,
reputusta kansanvallan,
sortokauden saapumista,
Vihan Pitk채n piinausta.

Toki vastaisen varalta,
tavoitteemme taivonranta,
ylivalta yhden miehen,
- vanha vihje naapurista!



Min채 johtaja mit채t철n,
Sinne-t채nne Anni armas,
puhujaksi p채채stettyn채,
itken ynn채 ihmettelen:

Naturasta miksi nauru,
pilkkavirsi piinallinen,
miksei kansa kiinnostunut,
kasvihuonekaasuloista,
tuhosta ja turmiosta,
pahan maailman menosta?

Miksi kiinnosta ei kettu,
- paitsi turkin kauluksessa,
akan rikkaan rinnuksessa?

Miksi karhut kaadettava,
sudet, ahmat surmattava,
ennen ehtoa kylihin,
turmaksi v채en v채h채isen.

Utelen m채 Anni teilt채,
onko syyn채 syrjint채채mme,
kettutytt철, kelpo tytt철,
"Rauha Vihre채" varakas,
kunkkujemme kahleet, k채채dyt,
kaivureihin kiinni pannut?

Vaiko kasvikset "kamalat",
idut aivan ihmeelliset,
kummat kasvit kammareissa.

Vaiko taustamme tukeva,
entisaikain aattehemme,
punakeltainen puserrus,
sirpin ja vasaran synti?

Vaiko hallitushalumme,
ydinvoimalan ylistys,
maahanmuuttomme murina?

Utelen m채 Anni teilt채,
onko teist채 tanttasista,
ukoista my철s uljahista,
pippein, pappein painostelu,
vihkikaavan korjaelu,
ala-arvoinen ajatus?

Vastasitpa mit채 tahansa,
tervetullut oot tupaamme,
astuos heti esille,
aate vihre채 valitse.

Meille kaikki kelpaavaiset,
sekalainen seurakunta,
osoittajat nurjan mielen,
vastarinnan vaalijatkin,
kunhan 채채nesi omistat,
v채ellemme vihre채lle,
kannat runsahat rahasi,
hiilij채ljen hillinn채ksi,
yhteisen edun hyv채ksi,
- parahaksi puolueemme.

Lopuksi m채 lausun teille,
loppuhuipuksi pudotan:
Onnemme on Soininvaara,
aattehensa arvokkaimmat,
ongelmamme vaara Soinin,
- isolla 채ss채ll채 sanottu.



Ty철l채iset ja muut toverit,
hapertuvat harmaaparrat,
ikinuoret sossukraatit!

Vaikken aina onnistunut,
naisenanne n채ytt채v채n채,
johtajana j채rkev채n채,
puolueemme ei pulassa,
penneist채 ei meill채 puute,
tauluistakaan tarve suuri,
puhumatta lahjuksista,
liikemiesten lihapadoista,
meill' on armaat ansiomme,
AaYy-maksut mainioimmat,
pikkusummat suurenmoiset,
veroista vapaat vasiten,
meilt채 karhu ei kysele,
verokarhu meit채 vahdi,
poliisi ei pohdiskele,
virkavalta vainoele,
- mit채 nyt v채h채n nykyisin.

Jos ei johtajaks' minusta,
papukaijasta paraasta,
onhan meill채 mestareita,
p채tevi채 p채sm채reit채,
meill채 viel채 on varalla,
Piiru-Eero, Putki-Paavo,
jokerina herra Jungner,
pari pappia pidossa!
Toki mun on my철nnett채v채,
Erkki ei ole eduksi,
liian viisas on minusta,
채ly채ij채 채채rip채채st채.

Ty철l채iset ja muut toverit,
hapertuvat harmaaparrat,
ikinuoret sossukraatit!

Meill채 katto korkealla,
tilat runsaat t채nne tulla,
sinun tulla turvahamme.

Jos on joukkomme isompi,
suurempi keskustan sukua,
kokoomuksen kannatusta,
perus-Suomen surkimusta,
soinilaista tekopyhyytt채,
min채 vannon ja vakuutan,
jos ei johtajaks' minusta,
papukaijasta paraasta,
p채채t채 p채채ministeriksi,
vallan annan vaatimatta,
minuakin viisaammille,
p채채st채n p채채ministeriksi,
joko Paavon pyyt채m채tt채,
tahi Eeron empim채tt채,
- Erkist채 ei niin v채li채.

Min채 Niinist철 nimek채s,
Eduskunnan ensi 채ij채,
aina ehdi en iloksi,
aina paikalle pyr채hd채,
vierell채si viiv채htele.

Siksi 채llisty 채l' laisin,
kun s채 kuulet korvillasi,
kesken tuiman vaalitaiston,
sanat selv채t, yll채tt채v채t:
Niinist철 on mun nimeni,
paikalla on Pahvi-Sauli,
ymm채rt채j채, yst채v채si.

Parempi min채ni siin채,
ajattelee aivoillani,
puhuu parka puolestani,
ajaa pappien parasta,
채rjyy puolesta poliisin,
ajattelee armeijaamme,
kokoomuksen korvillansa,
kuuntelee v채h채osaista,
toimetonta tytt철lasta,
liituraita raksamiest채,
kultakellokulkumiest채,
tyypillist채 ty철v채ke채,
v채heksy ei rikkahinta,
rutik철yh채채 ruhtinasta.

횆ij채 채llisty 채l' laisin,
kun s채 kuulet korvillasi,
kesken tuiman vaalitaiston,
sanat selv채t, yll채tt채v채t:
Nyt m채 p채채t채n paasaamisen,
sanat kaikki on sanottu,
Pahvi-Sauli on puhunut!

Mieti muija mieless채si,
ajattele aivoillasi,
oliko kyseess채 kurja,
pinkopahvinen tekele,
vaiko sittenkin se aito,
Sauli muita mittavampi,
tavallista taitavampi,
- min채 itse, ukko uljas,
vaatimaton vanha 채ij채,
presidentti uusi Suomen,
johtaja v채h채n jalompi,
hiukan n철yrempi nykyist채!



Vaikka gallup-k채yr채semme,

laskee lailla lehm채n h채nn채n,
muistakaa oi 채채nest채j채t,
markkinav채ki ja muutkin,
jotta varsin tunnetusti,
heilahtaa voi lehm채n h채nt채,
yl철sp채inkin yll채tt채en,
jos on kiusa k채rp채sist채,
sel채n puolla sitti채inen.

Min채 nainen n채ytt채v채inen,
Mari, miest채 mittavampi,
uskon, vannon ja vakuutan,
taikka toivon turja ettei,
synnit synk채t suuntaa n채yt채,
sysimusta syntis채kki,
pysy yll채mme i채ti.

Konsa Matti pois혻 kuvasta,
muinaismuisto mieliss채mme,
miehen erheet entisi채,
min채 kukko tunkiolla,
akka armoton ajossa,
uusi nousu on edess채,
tuskain taival tyrm채ttyn채.

Muista reilu maalaismummo,
talonpoika tarpeellinen:
Vaikka kuljen kaupungissa,
kivisen kyl채n kujilla,
EeUu-herrain huonehissa,
lypsyl채mmin on k채teni,
maito ei vain maalaisherkku,
houkutin se herrallekin.

Min채 nainen n채ytt채v채inen,
Mari, miest채 mittavampi,
uskon, vannon ja vakuutan,
lannista ei vanha vaino,
tied채n, tunnen tarkallensa,
ei populismi kauan kest채,
kauas kanna vieraskauna.

Muista reilu maalaismummo,
talonpoika tarpeellinen:
jotta varsin tunnetusti,
heilahtaa voi lehm채n h채nt채,
yl철sp채inkin yll채tt채en,
jos on kiusa k채rp채sist채,
sel채n puolla sitti채inen.

Ennen lent채채 lehm채, sonni,
kuin on keskusta karussa,
poissa hallitushalusta,
- "opposiittio" osamme.



K채ra v채nner, kamraterna,
svenska "taalande" porukka!

Kunnon kielt채 kaks' on meill채,
toinen toistansa parempi,
parempi se toinen niist채,
se kelpo kotikutoinen,
- pakkoruotsiksi sanottu!

Suohon meit채 on sys채tty,
ryvetetty "ruotsalaista",
konsa j채lkeen jatkotaiston,
evakkoa Kannakselta,
pakolaista karjalaista,
p채채stetty ei meid채n maille,
ruotsinkielen kultamaille,
asutettu ollenkana,
konsa kieli kummallinen,
kieli Karjalan kamala,
hapankaalin ol' hajuinen.

Sota taas on syttym채ss채,
konsa taiston tuoksinassa,
vaalitaiston vallitessa,
Persu ei periksi anna,
pakolaista maahan p채채st채.

K채ra v채nner, kamraterna,
svenska "taalande" porukka!

Kysytt채v채 nyt on meid채n,
maahanmuuttoko pahasta,
ministeri konsa meid채n,
min채 itse, Astrid armas,
vallassa on valtakunnan.

T채ss채 vastaus p채tev채,
minun mieleni mukainen:

Nyt on tyyli meill채 toinen,
pakolainen tervetullut,
vauva, mummo muukalainen,
koko Suomemme osalle,
- kun ei tunge meid채n maille,
ruotsinkielen kultamaille.

K채ra v채nner, kamraterna,
svenska "taalande" porukka!

Hallitukseen on halumme,
j채lkeen vaalin valtakunnan,
vaikka "konnien" keralla,
sit채 konsa pyyt채채 kansa,
fosterland on vaatimassa,
kieli pitk채ll채 lipoen!



Lyhyest채 virsi kaunis,
viisaampi sanoja vailla,
v채itti pappimme parahin,
siksi p채채st채n sut pahasta,
puheeni ei pitk채nlainen,
- suollan vain sanoja kaksi.

Sata josko m채 sanoisin,
tuhat tuutista tulisi,
pyyd채n anteeksi m채 sulta,
anna armahdus minulle,
R채s채sen akalle armo!

Kirkkomme on kiipeliss채,
kansankirkko kaatuvainen,
puolet piispoista pihalla,
eik채 채ij채t ees punastu,
vaikka Raamattu revitty,
lakaistu on lattialle,
tilallensa toivoteltu,
poimittu on pornolehti.

Mieleni panee vihaksi,
suuttumus mun suurenlainen,
jos ei astu alttarille,
nainen miehens채 parina,
sulho my철t채 morsionsa,
jos on meill채 sallittuna,
avioksi mainittuna,
liitot oudot, onnettomat.

Kivultani, kiukultani,
aivan kahdella sanalla,
sanotuksi kun en saanut,
sit채 mink채 m채 halusin,
mik채 mielt채ni mun painoi,
pyyd채n n철yr채sti nyt sulta,
채채nest채j채 채kkiv채채r채,
suoraselk채inen kaveri:
Anna anteeksi minulle,
R채s채sen akalle armo!