Etsi sivustolta:

Kirjaudu sisään

Kirjoituskilpailun tulokset

PDFTulostaSähköposti

Kalevalaisen Runokielen Seura Karuse ry. julisti viime marraskuussa valtakunnallisen kirjoituskilpailun, jossa oli kaksi sarjaa: kalevalamittainen runo ja essee. Kilpailuaika päättyi tämän vuoden kalevalanpäivänä ja voittajat julkistetaan lauantaina 2.7. seuran Kalevalaisilla kesäpäivillä Vesilahdessa.

Kilpailuun osallistui 36 nimimerkkiä, jotka lähettivät 31 runoa ja 15 esseetä. Näistä Kalevalaisen Runokielen Seuran hallituksen keskuudestaan valitsema esiraati poimi loppukilpailuun 7 runoa ja 5 esseetä. Loppukilpailutöistä voittajat valitsi Kalevalaseuran kunniajäsen, professori Pekka Laaksonen.

 

Runosarjan aiheena oli eduskuntavaalien innoittamana vaalipuhe. Sarjaan tuli 31 kilpailutyötä, joissa aihetta käsiteltiin hyvin monipuolisesti: mukana oli myös mm. kosiopuheita. Voittajaksi valikoitui kuitenkin poliittisia puolueitamme railakkaan humoristisesti arvioiva pitkä runo Kilpalaulanta kipakka, jonka on kirjoittanut "Keravan Väinämöiseksikin" kutsuttu Kalevi Koskela.

Kalevi Koskelan runsaaseen runotuotantoon voi tutustua myös hänen omassa kalevalaisessa blogissaan: Keravan Väinämöinen

 

Esseesarjan otsikko oli Kalevalakielen kosketuksia. Sen väljä tehtävänanto salli kirjoittajien kertoa kalevalakielen merkityksestä omassa elämässään tai pohtia yleisemmällä tasolla kalevalaisen runouden merkitystä ja käyttömahdollisuuksia. Sarjan voitti haukiputaalaisen Vieno Myllylän essee Niitä äitini opetti. Siinä lähdetään liikkeelle Sortavalan seminaarin karelianistisesta maailmasta ja päädytään koulumaailman jälkeen Kalevalaisten Naisten piiriin.

Kunniamaininnan saa lisäksi tamperelaisen Hannu Syväojan essee Kalevala vuonna 1935. Siinä pohdiskellaan Kalevalan 100-vuotisjuhlien aatteellista ilmapiiriä sellaisistakin näkökulmista, jotka eivät tule esiin uudessa Kalevalan kultuurihistoriassa.