Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Risto Varis: Kyl채hullun kanteletar

PDFTulostaS채hk철posti

Sain arvioitavaksi Risto Variksen kirjoittaman Kyl채hullun Kantelettaren. Tekij채 on julkaissut kirjan tekij채nnimell채 Insin철철ri Ilmarinen. Jo se saa huulet hymynkarelle ja miettim채채n, mit채 insin철철rill채 on t채m채n kirjan kanssa tekemist채, oivallus sin채ns채 ja pist채채 lukemaan.

Kyl채hullun Kanteletar -teoksessa on 89 A 4: n kokoista sivua. Runoja kirjassa on alkulause ja loppuvirsi mukaan lukien 83 eli keskim채채rin yksi runo per sivu kahdella palstalla.

Mit채 tulee kalevalakieliseen runomittaan, joka on todella olennaista t채m채n tyyppisess채 teoksessa on hyv채채 ja virheet철nt채. Pienen채 miinuksena teoksen mitassa on se, ett채 Risto Varis ei k채yt채 lainkaan 9-tavuista s채ett채, joita Kalevalassa on sent채채n satoja.

Risto Variksen teksti on kaiken kaikkiaan todella nautinnollista luettavaa. Huumori kukkii ja tarinat kulkevat historiasta aina nykyp채iv채채n. Risto Varis on pukenut jokaiseen kirjansa hahmoon omaper채isyytt채 ja luontevuutta.

Pidin erityisesti seuraavista runoista:

1. Aateluuden aallokoilla: Hauska ja ironinen kuvaus vapaaherra Vatsersr철nnist채, jonka tammiarkku "varustettiin hydrauliikoin".

12. Altismieli-Alhoniemi: siin채 v채nrikki sotii Suomen itsen채isyyden puolesta ja ihastuu Katriin Kauhavalta. T채ss채 runossa tapahtuu eik채 ole turhaa toistoa, mik채 on kalevalanmitassa varsin tyypillist채.

15. Ansiokas Anttilainen: hyv채 kuvaus harrastajakirjoittajasta, joka "siemensi runojen pellon p철yt채laatikkop철lyihin". Oivaltavaa kuvausta, miss채 Allu Anttilainen lopulta tajuaa ihmisen rakastamisen taidon.

20. Armelias arjalainen: Yksi kirjan pisimmist채 runoista. Se kertoo Hitlerin Saksan upseerista, Armin Arnoldista, joka "sodan uskoi oikeaksi". Hyv채채 ja mielenkiintoista kuvausta natsisaksan mielett철myydest채.

22. Arvaamaton Arvilommi: Runo kertoo Arvo Arvilommista, joka "sanan s채il채채 s채ihkytteli". Lopussa h채nen "kahdeksansataatuhatta sanailuaan" kelpasivat vain "sytyiksi sopivaisiksi" ja suvun nuorin Arvi niist채 "hyv채t liidokit rakensi". T채ss채 on hienosti kuvattu el채m채n raadollisuus.

34. Haaveellinen Hanna-Leena: Runo kertoo Hanna-Leena Hannukselasta, joka tytt철n채 "pilvilinnaansa eh채tti" ja haaveenaan "runoilijaksi ruveta". Lopuksi "helmaan viimeisten unien kaipaamilleen kaukomaille" nukahti. Kaikesta voi siis uneksia, mutta ei kaikkea tarvitse silti toteuttaa. Siin채 t채m채n runon oiva opetus.

36. Hajamieli-Hartikainen: Matematiikan professori Harri Hartikainen h철lm철ilee tosissaan. Hieno, humoristinen ja kekseli채s runo.

39. Hehkeyden helmililja: Romanttinen runo lyhyimm채st채 p채채st채. Siin채 "muscarin korea kasvi" keinuu tangon tahdissa. Rakkausruno, josta pidin. Esimerkkin채 siit채, ett채 kalevalanmittainen runo voi olla lyhytkin.

59. Itsep채inen itsen채inen: Hyv채 kuvaus runoilijasta, joka "ei kriitikoista v채lit채". Siin채 verrataan osuvasti pient채 itsen채ist채 kansakuntaa h채rk채p채iseen runoilijanruppanaan.

60. Ivallinen Iivarinen: Lorutyyppinen ja laulunomainesti soiva runo. N채it채 olisin kaivannut enemm채nkin.

62. Janoovainen Jarvalainen: Runo kertoo nuoresta Jarno Jarvalaisesta, joka "lailla hullun hurjasteli". Opettavaisen ja ajankohtaisen tarinan loppu huipentuu halvaantuneen uneen, miss채 h채n "eh채tti Ateenaan aivan".

63. Jormalainen joustavana: Liiallinen pokkurointi on tarinan aiheena, kun lopussa "niska niksahti pahasti; pirulle kumartaa taisi". Runon kertomus panee miettim채채n el채m채n tarkoitusta.

74. Keikaroiva kermaleivos: T채m채 runo sopii hyvin urbaaneille ja varsinkin nuorille. T채ss채 on opettavaista kuvausta siit채, mik채 laite on separaattori. Herkullisia sanoja ei ole s채채stelty. T채m채n tyyppisi채 olisin lukenut lis채채kin. On niin hienosti ja hauskasti kuvattu maaseudun kulttuuria.

Loppupuolen runot ovat parempia ja mielenkiintoisempia kuin alkupuolen. Aivan kuin insin철철rin koneisto olisi alussa hitaasti l채mpenev채채 sorttia ja p채채stetty vasta lopussa t채ysill채 vauhtiin. Risto Variksen tekstiss채 on my철s pilkahdus pakinahenke채. Riemastuttavaa on se, kuinka h채n on omistautunut henkil철ihins채 ja tapahtumiin k채ytt채en kiinnostavasti mielikuvitustaan.

Haluan lopuksi kiitt채채 Risto Varista h채nen omaper채isist채 runoistaan. H채nen rikasta ja raikasta kielt채ns채 on miellytt채v채 lukea, sill채 runot rullaavat. Teoksen runoja lukiessa saa tutustua monenlaisiin inehmoihin (ihmisiin), heid채n kohtaloihinsa ja joidenkin omituisiin luonteenpiirteisiin.

Tampereella 25.11.2007
Sauli Salomaa