Kalevalan mitalliset poikkeamat

PDFTulostaS채hk철posti

Elias L철nnrot vakiinnutti horjuvan ka nsanrunon mitan kirjoitetussa runokieless채. Tietokoneajossa (tarkistuksia saattaa tulla my철hemmin) TROKEEMANKELIMME l철ysi Kalevalasta vain v채h채n p채채lle 140 s채ett채, jotka poikkeavat L철nnrotin eepoksen metrisest채 yleislinjasta ja jotka esim. Matti Kuusen mukaan ovat mitallisesti virheellisi채. Virhes채keiden m채채r채 on h채mm채stytt채v채n pieni ottaen huomioon Kalevalan valtavan sis채ll철n: 22 795 s채ett채. Annetuista normeista poikkeavien s채keiden m채채r채 on runsaat 6 promillea (v채h채n yli puoli prosenttia). Samaan tulokseen, reippaasti alle yhden prosentin virhemarginaaliin p채채dyin 쓒anuaalisessa tutkimuksessani, Kalevalamitan oppaassani v. 1999. Kalevalan mittavirhe on yleens채 v채h채isimm채st채 p채채st채: lyhyt ensitavu toisen runojalan alussa (eik채 / pojat / puolet/kana kukas / sanan / saatan/tahan). Poikkeamat lienev채t enimm채kseen pelkki채 lipsahduksia, ehk채 kirjurien aiheuttamia?

Seuraavassa on Kalevalan kaikkien virhes채keiden luettelo.혻횆채nnehistorian valossa n채ist채 s채keist채 monet paljastuvat kuitenkin혻korrekteiksi.

Kalevalan mitallisesti poikkeavat s채keet:

_____________________________________

Virhe*2222* Ui-pi / i-채t / ui-pi / l채n-net

Virhe*2222* Len-ti / i-채t / len-ti / l채n-net

Virhe*224*toisen / ves i/vierte/hesen

Virhe*224* ja-lan / ka-hen / kan-ka/hal-le

Virhe*1224* Mi si-n채 / o-let / mie-hi/채-si

Virhe*2222* Ku-ku / il-loin / ku-ku / aa-muin

Virhe*2222* A-joi / p채i-v채n / a-joi / toi-sen

Virhe*224* ei-k채 / po-jat / puo-let/ka-na

Virhe*224* jo-ka / te-la / tem-pa/el-tu

Virhe*225* Sii-t채 as/tui ait/ta-m채/el-le (voi hamottaa my철s: 2222 siit채 / astui / aitta/m채elle)

Virhe*2124* Ku-kas nyt / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Kar-hu / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Ku-kas / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Su-si / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Ku-kas / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Re-po / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Ku-kas / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* J채-n철 / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* L채k-si / j채-nis / juok-se/ma-han

Virhe*224* L채k-sin / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*2222* o-lin / ka-po / nei-ti / nuo-ri

Virhe*1124* Oi on / si-sar / Jou-ka/hai-sen

Virhe*224* y-hen / a-jan / nous-tak/sen-sa

Virhe*11222* vei ne / u-los / us-ta / my철-ten

Virhe*224* poik-ki / jo-en / juo-ro/tuk-sen

Virhe*224* poik-ki / jo-en / juo-ro/tuk-sen

Virhe*1224* mi si-n채 / o-let / mie-hi/채-si

Virhe*224* kaik-ki / ha-vut / hak-ko/a-vi

Virhe*224* o-man / k채-en / kuk-ku/mil-le

Virhe*224* o-man / ku-kon / kuu-lu/mil-le

Virhe*224* il-man / pa-lan / pak-ku/mat-ta

Virhe*224* il-man / pa-lan / pak-ku/mat-ta

Virhe*333* vas-ki-nen/ va-sa/ra k채/es-s채 (voi hahmottaa my철s: 332 vaski/nen va/sara / k채ess채, jolloin ei virhett채)

Virhe*324* Pi-채-ty / ve-ri / vuo-ta/mas-ta (voi hahmottaa my철s: 224 Pi채ty / veri / vuota/masta

Virhe*2222* Ve-ri / sei-so / ku-ni / sei-n채

Virhe*2222* a-su / hur-me / ku-ni / ai-ta

Virhe*1224* Et o-le / jo-k i/ juok-se/ma-han

Virhe*11222* joit' ei / n채-h채 / n채il-l채 / mail-la

Virhe*2222* A-joi / soi-ta / a-joi / mai-ta

Virhe*2222* Kyl-li / o-li / Saa-ren / nei-ti

Virhe*224* En-k채 / l채-he / In-ke/rel-le

Virhe*224* j채-n철n / j채-len / pol-ki/jak-si

Virhe*224* ke-nen / ko-t i/ kun-not/to-man

Virhe*2223* tuos-ta suut/tui tuos/ta sy/채n-tyi (voi hahmottaa my철s: 2222 tuosta / suuttui / tuosta / sy채ntyi, jolloin ei virhett채)

Virhe*2222* Me-ni / u-los / us-ta / my철-ten

Virhe*224* Suot-ta / l채-het / Lem-min/k채i-nen

Virhe*224* l채k-si / ly-lyn / lyk-ki/m채-h채n

Virhe *233* e-lin /a-jal/la e/m채n-n채n

Virhe*2223* jo-pa suut/tui jot/ta sy/채n-tyi (voi hahmottaa my철s: 2222 jopa / suuttui / jotta / sy채ntyi, jolloin ei virhett채)

Virhe*2222* sa-toi / hyy-t채 / sa-toi / j채채-t채

Virhe*2222* Ta-oit / en-nen / ta-oit / ei-len

Virhe*2222* Tuo-ni / mi-nun / t채n-ne / tuot-ti

Virhe*224* tu-hat / e-mon / al-ve/hi-a

Virhe*224* jo-ka / su-pun / sui-ker/te-li

Virhe*224* en-sin / e-m채 / it-se/l철i-t채

Virhe*2124* sa-ta miest' / o-li / sou-ta/mas-sa

Virhe*224* y-hen / ky-lyn / jou-tu/es-sa

Virhe*2222* A-joi / p채i-v채n / a-joi / toi-sen

Virhe*233* a-las / kur-so/hon kuo/i-te

Virhe*224* ru-jot / re-'in / rem-m채/tel-l철s

Virhe*2222* an-toi / tuo-pin / tot-ta / te-h채

Virhe*224* purs-to / pe-rin / poh-ja/se-hen

Virhe*224* is-ke / tu-li / tui-ka/hu-ta

Virhe*2222* on-ko / vi-lu / taik-ka / n채l-k채

Virhe*224* et-tet / py-ri / pyl-lyl/le-si

Virhe*224* e-l채 / ku-ku / kul-kul/la-si

Virhe*324* i-ke-net / o-li / ir-vel/l채n-s채

Virhe*1124* Kun nyt / l채-het / kul-ke/ma-han

Virhe*2222* su-ku / suu-ri / la-ji / laa-ja

Virhe*26* Neu-vo / ne-lis/nurk-kai/ses-sa

Virhe*224* J채채-p채 / pi-ha / ter-ve/hek-si

Virhe*224* j채r-vet / sa-oin / saa-ri/nen-sa

Virhe*224* tul-la / j채-len / tun-tu/es-sa

Virhe*224* saa-'a / j채-len / j채채h-ty/m채t-t채

Virhe*2124* Ter-ve nyt / pi-ha / t채y-si/ne-si

Virhe*224* ter-ve / va-ja / t채y-si/ne-si

Virhe*2123* ter-ve / kuu ter/ve ku/nin-gas

Virhe*224* Ky-l채n / pa-ras / pat-vas/ka-na

Virhe*224* ku-n i/ t채-het / tai-va/hal-la

Virhe*224* y-hen / ky-lyn / jou-tu/es-sa

Virhe*224* Kun-ne / l채-het / poi-ku/e-ni

Virhe*1124* Tuoss' on / jo-ki / juo-ak/se-si

Virhe*1124* tuon on / po-jan / poh-jo/lai-sen

Virhe*323* ta-hik/ka t채h/k채n o/les-ta

Virhe*224* ku-ni / po-jan / poh-jo/lai-sen

Virhe*224* ta-poin / po-jan / poh-jo/lai-sen

Virhe*224* Virk-koi / i-so / ik-ku/nas-ta

Virhe*224* Te-ki / so-an / sor-mis/tan-sa

Virhe*224* Kat-soi / u-los / ik-ku/nas-ta

Virhe*2123* lie-nen / mies vii/en ve/roi-nen

Virhe*2222* El-l철s / t채-t채 / en-nen / sy철-k철

Virhe*1124* Kun ei / pa-ju / pai-men/ta-ne

Virhe*423* ka-ta-jai/nen rain/ta k채/es-s채 (voi hahmottaa my철s: 422 kata/jainen / rainta / k채ess채, jolloin ei virhett채)

Virhe*224* Ty철n-n채 / pi-sin / pii-ko/ja-si

Virhe*2124* Kois-sa on / hy-v채 / ol-lak/sen-ne

Virhe*224* p채채s-t채 / su-en / suu-te/his-ta

Virhe*12222* Se o-li / me-no / nuo-ren / nai-sen

Virhe*2222* e-mon / et-so / e-mon / kai-ho

Virhe*224* 'Mis-s채 / o-let / tyt-t철/se-ni

Virhe*224* En-k채 / l채-he / pii-le/m채-h채n

Virhe*224* maa-ta / ke-ra / puo-li/son-sa

Virhe*2222* Et-p채 / si-n채 / sin-ne / p채채-se

Virhe*2222* Et-p채 / si-n채 / sin-ne / p채채-se

Virhe*2222* Et-p채 / si-n채 / sin-ne / p채채-se

Virhe*2213* Jot-ta / sa-non / kuin sa/non-ki

Virhe*224* t채s-s채 / la-hon / las-tuil/la-ni

Virhe*224* tu-li / po-jat / puol'-i/k채i-set

Virhe*1124* Oi te / po-jat / puol-'채/lyi-set

Virhe*224* Soit-ti / po-jat / Poh-jo/las-sa

Virhe*2222* soit-ti / po-jat / jot-ta / pii-at

Virhe*224* Soit-ti / po-jat / Poh-jo/las-sa

Virhe*224* it-ki / po-jat / puol'-i/k채i-set

Virhe*2222* se-k채 / po-jat / jot-ta / nei-et

Virhe*224* Ot-ti / h채-r채n / hei-ni/kos-ta

Virhe*224* kaik-ki / lu-kot / lon-ka/el-lut

Virhe*224* ko-ko / sy-len / kor-ke/ui-set

Virhe*2222* Kat-soi / i-채t / kat-soi / l채n-net

Virhe*1124* Siit' on / po-lo / Poh-jo/las-sa

Virhe*2222* Ta-oit / en-nen / ta-oit / ei-len

Virhe*224* pa-hat / a-jat / ar-vel/les-sa

Virhe*224* Veis-t i/ ko-pan / kan-te/let-ta

Virhe*224* en-sin / e-m채 / it-se/l철i-t채

Virhe*224* O-ta / ki-vut / kip-pa/se-hen

Virhe*224* sii-hen / ki-vut / kis-ko/ta-han

Virhe*2222* Sa-'a / met-t채 / sa-'a / vet-t채

Virhe*1124* Pois on / po-jat / pors-tu/as-ta

Virhe*3222* Pe-t채-j채st' / o-li / p철y-t채 / teh-ty

Virhe*44* lu-sik/kai-set / ho-pe/as-ta

Virhe*2222* Mi-t채 / te-hen / met-s채 / miel-tyi

Virhe*224* en-sin / e-m채 / it-se/l철i-t채

Virhe*2222* Kun-ne / tu-let / tuos-ta / l채k-si

Virhe*224* jol-la / se-l채t / seu-ru/e-let

Virhe*2222* Sa-'a / hyy-t채 / sa-'a / j채채-t채

Virhe*11124* Jos ma nyt / l채-hen / Poh-jo/la-han

Virhe*224* te-ki / tu-len / ran-ta/sel-le

Virhe*2222* As-tui / ja-lan/ as-tui/ toi-sen

Virhe*224* Oi-si / lu-kot/ lui-kah/tan-na

Virhe*2123* kos-ke / sen leh/m채n ni/s채-h채n

Virhe*2222* sa-ta / neit-t채/ tu-hat/ nais-ta

Virhe*125* Niin kuul/la kym/me-nen/nel-l채

Virhe*224* ot-ti / po-jan/ pol-vil/len-sa

Virhe*224* Las-ki / po-jan / pol-vil/len-sa

Virhe*333* tallihin / Tapi/om채/elle (voi hahmottaa my철s: 332 talli/hin Ta/pio/m채elle, jolloin ei virhett채)

Kuten huomaamme, tavallisin virhe yll채 olevassa luettelossa on lyhyt ensitavu toisen runojalan nousussa. Listassa on kuusi murteellisen (supistuma)diftongin sis채lt채v채채 s채ett채. Mankelia ei ole kuitenkaan ainakaan viel채 opetettu ymm채rt채m채채n murteita, varsinkaan niiden omaper채isi채 diftongi-ilmi철it채. Murteen kannalta seuraavat s채keet ovat siis t채ysin korrekteja ja s채keet voitaisiin poistaakin virheluettelosta, jolloin virhepromillekin jonkin verran laskisi:

Siit채 / astui / aitta/m채elle
vaski/nen va/sara / k채ess채
tuosta / suuttui, / tuosta / sy채ntyi
jopa / suuttui, / jotta / sy채ntyi
kata/jainen / rainta / k채ess채
talli/hin Ta/pio/m채elle

Toisaalta, jos olisimme Kalevalan s채keiden suhteen metrisesti ankaran kriittisi채, eepoksesta voisi l철yty채 jonkin verran yhdyssanoissa piilevi채 tavulaajuusvirheit채. N채m채 poikkeamat joutuisi etsim채채n manuaalisesti, koska mankeli ei pysty erottelemaan yhdysosia. Olen l철yt채nyt eepoksesta seuraavat t채m채ntyyppiset s채keet: Rautamunan seitsem채nnen, Kotilahen laiturilta, Tasater채 tapparainen, Keski-i채n keih채셢lle, Maitojoet juoksemahan, Maitopurot puskemahan, Lumiajat luskailkamme, Elinajalla em채nn채n. Tutkailujeni mukaan luettelon ei pit채isi t채st채 monellakaan s채keell채 kasvaa. Sit채 paitsi Kalevalassa ei yhdyssanoja liiemm채 lti olekaan verrattuna nykyiseen proosakieleen.


Mielik/ki met/s채n e/m채nt채 Iski / virkku/a vit/salla eli Kalevalan ns. ts-s채keet

Seuraavaksi on luettelo혻Kalevalan niin sanotuista ts-s채keist채, jotka ovat n채enn채isesti virheellisi채, mutta joita en ole laskenut kuuluvaksi tuohon kuuden promillen virhemarginaaliin, vaikka s채keiden edess채 onkin TROKEEMANKELIN antama virhe-tuomio. Syy t채h채n vapautukseen l철ytyy 채채nnehistoriasta. Runos채keit채 laulaessaan nimitt채in runoniekka on k채ytt채nyt omaan, karjalan murteeseensa kuulunutta ts-konsonanttiyhtym채n (afrikaatan) heikkoa astetta. Vrt. eri murteissa: meht채 - met채n, meht채 meh채n, mett채 met채n, mets채 mets채n (viimeksi mainittu Kannaksen murteissa ja kirjakieless채). Koska ts:n heikon asteen kirjoitusmerkki puuttui L철nnrotin aikaisesta kirjakielest채 (ja puuttuu viel채kin), h채nen oli turvauduttava heikossakin asteessa vahvan asteen merkitsemistapaan (ts), jolloin h채nen oli siis n채iss채 kohdin pakko tehd채 쓒ittavirhe. L철nnrot ei halunnut k채ytt채채 kirjakielelle outoa merkitsemistapaa met-ts채 (vahva aste) me-ts채n (heikko aste), mik채 tosin heikon asteen muodossa (j채lkimm채iseen tavuun kokonaan kuuluva foneemi, suhu-s) olisi vastannut paremmin karjalan 채채nt채myst채, siis: Mielik/ki me/ts채n e/m채nt채 Iski / virkku/a vi/tsalla.

Kone l철ysi ts-s채keit채 runsaat sata kappaletta (alustava tarkastus). Pelk채st채채n Mielikki mets채n em채nt채 (mini채) 뱒채keit채 oli l채hes kymmenen kappaletta. Joidenkin s채keiden per채채n olen seuraavassa luettelossa pannut sulkeisiin muiden it채isten murteiden s채easuja, joissa yll채 mainittua 쓔ngelmaa ei olisi.

Varoitus: Edellinen ei tarkoita sit채, ett채 mainitunlaiset ts-s채keet olisivat sallittuja nykysuomea k채ytt채ville runoniekoille, sill채 ts-yhtym채 ei ole nykysuomessa astevaihtelun alainen.

Virhe*125* k채y t채n/ne kut/sut-ta/es-sa (kututtaessa)

Virhe*1232* kuin mi/t채 it/se-ki / tie-si (itekin)

Virhe*233* is-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*125* On noi/ta it/sel-l채/ni-ki (itell채nikin)

Virhe*332* mie-hit/t채 met/s채s-s채 / k채y-v채t (met채ss채)

Virhe*125* On noi/ta it/sel-l채/ni-ki

Virhe*125* On noi/ta it/sel-l채/ni-ki

Virhe*125* On noi/ta it/sel-l채/ni-ki

Virhe*125* On noi/ta it/sel-l채/ni-ki

Virhe*233* l채k-sin / mar-ja/han met/s채l-le(met채lle)

Virhe*11132* Jo ma / tuon it/se-ki / tie-채n

Virhe*233* Las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*125* k채y t채n/ne kut/sut-ta/es-sa

Virhe*233* Las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* ve-ti / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*35* kau-ni/hin kat/sot-tu/a-si (katottuasi)

Virhe*233* las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* Las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*323* l철y-ty/ne si/t채 met/s채s-s채

Virhe*323* u-hal/la met/s채n a/jo-hon

Virhe*323* mie-lik/si met/s채n e/m채n-n채n

Virhe*2133* L채-hen nyt / mie-his/t채 met/s채l-le

Virhe*323* Mie-lik/ki met/s채n e/m채n-t채

Virhe*323* mie-lui/san met/s채n e/m채n-n채n

Virhe*323* Min-t채/hen met/s채n e/m채n-t채

Virhe*1223* Kun en/nen k채/vin met/s채s-s채

Virhe*1233* kolm' o-li / lin-no/a met/s채s-s채

Virhe*323* It-sen/s채 met/s채n e/m채n-n채n

Virhe*323* eh-toi/san met/s채n e/m채n-n채n

Virhe*1223* Oi mie/lu met/s채n e/m채n-t채

Virhe*35* vii-el/t채 vit/sas-v채/lil-t채

Virhe*323* Mi-merk/ki met/s채n e/m채n-t채

Virhe*323* miel-lyt/ti met/s채n e/m채n-n채n

Virhe*323* it-sen/ki met/s채n i/s채n-n채n

Virhe*323* Mie-lik/ki met/s채n e/m채n-t채

Virhe*233* Ve-ti / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*125* On huol/ta it/ses-t채/ni-ki

Virhe*125* On huol/ta it/ses-t채/ni-ki

Virhe*125* On huol/ta it/ses-t채/ni-ki

Virhe*125* k채y t채n/ne kut/sut-ta/es-sa

Virhe*2123* me-nenp'/ on ot/san hy/vyyl-le

Virhe*125* ja ku/ta kat/sot-ta/ne-he

Virhe*233* ka-hen / puo-le/si kat/sel-lut (katellut)

Virhe*323* pel-ke/채 met/s채n pe/to-ja

Virhe*323* ko-re/a mi/n채 it/se-ki

Virhe*35* lam-pa/han lat/sot-ta/mais-ta

Virhe*35* ka-hek/sin kat/sel-tu/a-si

Virhe*1223* Ei o/le si/t채 met/s채s-s채

Virhe*323* pe-l채/t채 met/s채n pe/to-ja

Virhe*1232* Ei su/a kut/sut-tu/ sin-ne

Virhe*233* is-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* Is-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* Las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*35* vii-el/t채 vit/sas-v채/lil-t채

Virhe*332* pak-sum/pi pat/sas-ta/ por-tin

Virhe*332* Ko-re/a kut/sut-tu/ vie-ras (kututtu)

Virhe*1223* noin sa/non mi/n채 it/se-ki

Virhe*35* K채y-ti/hin kat/sas-ta/ma-han (katastamahan)

Virhe*233* kar-jan / men-ty/채 met/s채l-le

Virhe*323* Mie-lik/ki met/s채n mi/ni-채

Virhe*1223* noin sa/non mi/n채 it/se-ki

Virhe*323* Mie-lik/ki met/s채n e/m채n-t채

Virhe*323* Ot-so/nen met/s채n o/me-na

Virhe*233* sy철-'철s / sie-ni/채 met/s채s-t채

Virhe*323* Kuip-pa/na met/s채n ku/nin-gas

Virhe*233* vie-l채 / it-ke/net it/se-ki

Virhe*233* l채k-si / mar-ja/han met/s채l-le

Virhe*233* ka-lat / lii-vak/si lit/sot-ti

Virhe*233* is-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* is-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* l채k-sin / mar-ja/han met/s채l-le

Virhe*323* met-s채/h채n met/s채n o/mak-si

Virhe*1223* En lau/la met/s채n o/mak-si

Virhe*12123* Mi o-let / mies met/s채n a/su-ja

Virhe*12123* Mi o-let / mies met/s채n a/su-ja

Virhe*1223* Ei ol/lut si/t채 met/s채s-s채

Virhe*323* It-se/ki met/s채n e/m채n-t채

Virhe*323* Oi-sin/ko it/se pe/r채s-s채 (ite)

Virhe*1223* Mi o/li met/s채n e/l채in-t채

Virhe*125* k채y t채n/ne kut/sut-ta/es-sa

Virhe*323* y-hes/t채 vat/san v채/es-t채

Virhe*323* y-hes/t채 vat/san v채/es-t채

Virhe*233* L채-hen / mie-his/t채 met/s채l-le

Virhe*323* Mie-lik/ki met/s채n e/m채n-t채

Virhe*323* Ot-so/nen met/s채n o/me-na

Virhe*1223* kun an/noit ot/son o/sak-si

Virhe*323* tul-les/sa ot/son tu/vil-le

Virhe*35* kar-vo/jen kat/sel-ta/vak-si (kateltavaksi)

Virhe*35* kar-vo/jen kat/san-to/ai-ka

Virhe*413* kar-vo/ja-si/ ei kat/so-ta

Virhe*332* o-tat/ti ot/sol-ta/ tur-kin

Virhe*323* Mie-lik/ki met/s채n e/m채n-t채

Virhe*323* pol-vil/la met/s채n e/m채n-n채n

Virhe*323* Mie-lik/ki met/s채n e/m채n-t채

Virhe*323* Mie-lik/ki met/s채n e/m채n-t채

Virhe*1223* Jo o/tan ne/n채n ot/sol-ta

Virhe*2132* O-tan / ma ot/sol-ta / kor-van

Virhe*2132* O-tan / ma ot/sol-ta / sil-m채n

Virhe*2123* O-tan / ma ot/san ot/sol-ta

Virhe*2132* O-tan / ma ot/sol-ta / tur-van

Virhe*2132* O-tan / ma ot/sol-ta / kie-len

Virhe*233* Ot-ti / ham-pa/hat ot/sol-ta

Virhe*323* i-k채/v채 it/sen U/kon-ki

Virhe*233* kas-te / kan-ta/jan ot/sas-ta

Virhe*323* sane/lin sa/lomet/sill채

Virhe*323* kaukais/ta y/lenkat/setta

Virhe*323* paksum/pi ku/japat/sasta

Virhe*35* neito/na vit/sasta/mani

Yhteens채 ts-s채keit채 l철ytyi runsaat sata eli noin 5 promillea (puoli prosenttia) Kalevalan s채keist채
. Edellisi채 s채keit채 en ole, mainitsemistani 채채nnehistoriallisista syist채, sis채llytt채nyt virhes채keiden luetteloon
.

***********************************************************

V채h채n muutakin혻astevaihtelua Kalevalassa

횆채nnehistoriaan vedoten ei ole my철sk채채n syyt채 pit채채 mitanvastaisina Kalevalan seuraavia, Mankelin paheksumia s채keit채, koska vienan murteissa my철s sk (큄k)혻on astevaihtelun alainen:

Virhe*323* Suo-ri/he kas/ken a/jo-hon
Virhe*323* he-vo/nen kos/ken ki/ves-t채

Sk-yhtym채n suhteen L철nnrot oli siis hieman horjuvalla kannalla: P채iv채n toisen suovesi채, kolmannen kosen vesi채 - Mi oli akkoja l채hell채, ne kaikki k채si posella.

Kysymys oli siis kirjoitustekniikasta, eik채 L철nnrot kai halunnut ottaa k채ytt철철n meille outoja kirjoitusmerkkej채.

Systemaattista on혻kato t:n heikossa asteessa, sill채 Kalevalassa ei ole yht채채n d-채채nnett채. Kato aiheuttaa joissakin tapauksissa pienen mittavirheenkin: kotilahen laiturilta. 혻Muuten t:n kato sopeutuu hyvin runomittaan: En tunne Ahin kotia - laajimman lahen per채ll채 -혻혻ne t채hiksi taivahalle혻- veen ja taivahan v채lill채 - vier채hell채 veen emona - suu liikkui suen j채less채.

My철s tk-yhtym채 on joskus harvoin Kalevalassa astevaihtelussa, esim. molemmat seuraavat s채keet l철ytyv채t: Ei ole itkett채vi채 - ei ole itett채vi채.

***********************************************
Katson edelleenkin, ett채 mitallisesti poikkeavia s채keit채 eepoksessa on kaikkiaan noin 6 promillea.


TROKEEMANKELI ei l철yt채nyt kesuuravirheit채 (Lis채s채채nt철 3)

Ei Kalevalasta enemp채채 kuin Helkavirsist채k채채n l철ytynyt lainkaan tyyppi채 242 pid채 itsest채si huolta eli sellaista s채ett채, jossa puhtaan trokees채keen keskell채 olisi nelitavuinen yhdist채m채t철n sana. Mankeli l철ysi kyll채 alle kymmenen tapausta, joissa s채keen keskell채 on nelitavuinen yhdyssana, esim. tuohet tuomivaaran p채채lt채 se on poikkipuolin tiet채 kaiken ilmankaaren karva lehm채t l채채v채pellon p채채ss채 souttu Suolasalmen kautta. N채iss채 s채keiss채 kuitenkin kesuuran vaatimus toteutuu, ja ne ovatkin tyyppi채 2222. Onkin j채lleen muistutettava, ett채 ennen mankelointia yhdysssanat on 쓕aloiteltava. My철sk채채n Helkavirsiss채 ei tingit채 kesuuran vaatimuksesta.



Kalevalan liiallisesta alkusoinnusta TROKEEMANKELI varoittelee vain 채채ritapauksissa

Kalevalassa alkusointua on k채ytetty hienovaraisesti, ei silmiin (tai korvaan) pist채v채sti. Mankeli varoitti (ei pit채nyt virheen채) liiasta alkusoinnusta vain alle kymmenen s채 keen kohdalla, esim. tuopin tuojat Tuonelahan miekka mietti miehen mielen hyinen vy철hyt vy철lle vy철tty tuop on tuossa tuomitsevi.


Rapsehtivi, purjehtivi

Mielenkiintoinen kielitieteellinen ilmi철 Kalevalassa on pitk채n i-vokaalin ilmeisesti t채ydellinen (?) puuttuminen j채lkitavuista. Yksik철n 3. persoonan preesensiss채 yleiskieless채 ja useissa murteissa esiintyv채 pitk채 i (sopii, lainehtii) on Kalevalassa korvattu systemaattisesti 밿vi-p채채ttell채. Seuraavassa luettelo n채ist채 -ivi-s채keist채, joita niit채kin on v채h채n; onhan Kalevala kerrottu l채hinn채 menneess채 aikamuodossa.

OK*44* ran-ta/sil-la/ rap-seh/ti-vi

OK*224* uut-ta/ kuus-ta/ kum-mek/si-vi

OK*224* uu-si/ pur-si/ pur-jeh/ti-vi

OK*44* lat-ti/al-le/ lai-neh/ti-vi'

OK*44* a-ha/val-le/ an-nek/si-vi

OK*233* Si-nun/ vas-ta/ta so/pi-vi

OK*44* ran-ta/sil-la/ rap-seh/ti-vi

OK*1322* se so/pi-vi/ sor-san/ ui-a

OK*224* ai-na/ vy철t-t채/ v철l-leh/ti-vi

OK*233* jo-ka/ suo-ni/hin so/pi-vi

Niin ik채채n ensitavun j채lkeist채 pitk채채 -vokaalia kone ei l철yt채nyt kummastakaan aineistosta, ei my철sk채채n verbien -철vi-loppuja (s채il철vi). Verbien labiaalistumisilmi철t채 ei siis voi havaita, vaikka joitakin muita savolaispiirteit채 ilmenee sek채 Kalevalassa ett채 Helkavirsiss채.

Aulis Rintala