Kalevalan ja Helkavirsien 9-tavuiset s채keet

PDFTulostaS채hk철posti

Olen tullut vakuuttuneeksi siit채, ett채 yhdeks채ntavuisuus(kin) on, harvoin ja 혻oikein k채ytettyn채, 혻er채s kansanrunojemme,혻 my철s Leinon Helkavirsien, 혻hienovarainen tyylikeino,혻 ei niink채채n normipoikkeama (anomalia). S채keen alku siet채채 varsin hyvin lyhyen yhdeks채nnen tavun, varsinkin jos s채keen toinen ja kolmaskin tavu ovat lyhyit채 tai lyhyehk철j채. Oikeaoppinen yhdeks채ntavuinen s채e tuo muassaan metrist채 el채vyytt채 ja antaa mahdollisuuden k채ytt채채 sanavarojamme yht채 tavua laajemmin혻ahtaassa tilassa, nelipolvisessa trokees채keess채.혻Suositan yhdeks채ntavuista s채ett채 silloin t채ll철in k채ytettyn채, en kuitenkaan lainkaan aloittelevalle s채esepolle.

Kalevalan 9-tavuiset s채etyypit

Kalevalan 22 795:st채 (kahdestakymmenest채kahdestatuhannesta seitsem채st채sadastayhdeks채st채kymmenest채viidest채) s채keest채 on TROKEEMANKELIN mukaan 9-tavuisia 631 (kuusisataakolmekymment채yksi) kappaletta eli noin 2,8 prosenttia s채keist채.

Vaikka luvut onkin tarkistettu, ne eiv채t v채ltt채m채tt채 ole eksakteja ( esim. diftongiutumisongelman vuoksi), eik채 niiden tarvitsekaan olla, suuntaa antavia kyll채kin. Verrattakoon, ett채 V채in철 Kaukosen mukaan Kalevalan 1. painoksessa (v. 1835) on yhdeks채ntavuisia s채keit채 267 kpl eli "sellaisia poikkeuksellisia s채keit채, joissa ensimm채isess채 runojalassa on 3 tavua". (V. Kaukonen: L철nnrot ja Kalevala. Kalevalan runomitta. SKS 1979).


9-tavuiset s채etyypit yleisyysj채rjestyksess채혻

Esimerkkis채keen edess채 oleva numero kuvaa 9-tavuisen tyypin yleisyysj채rjestyst채, sit채 seuraava numerosarja kuvaa s채etyyppi채, ja viimeinen numerosarja s채etyypin lukum채채r채채 eepoksessa. Yhteens채 9-tavuisia eri tyyppej채 Kalevalassa on Mankelin mukaan seuraavat 41 kappaletta:

1.혻혻 2124: 138혻혻 Hy-v채 on/ h채r-k채/ Poh-jo/las-sa

2.혻혻 1224: 98혻혻 Kun o-li/ keit-to/ kei-tet/ty-n채

3.혻혻 2133: 98혻혻 lis-ti kuin/ nau-ri/hin na/po-ja

4.혻 혻1233: 64혻혻 kun o-len/ tai-vo/a ta/ko-nut

5.혻혻 12222: 44혻혻 kuu o-li/ nous-nut/ p채i-v채/ p채채s-nyt

6.혻혻 324: 29혻혻 O-li-pa/ nuo-ri/ Jou-ka/hai-nen

7.혻혻 21222: 28혻혻 M채-t채s on/ m채r-k채/ mai-ta/ van-hin

8.혻혻 333: 27혻혻 Sa-noi-pa/ Un-ta/mo u/nen-sa

9.혻 3222: 14혻혻 O-li-pa/ t채s-s채/ en-nen/ koi-ra

10.혻 혻234: 11혻 L철y-ti e/m채n-n채n/ lei-po/mas-sa

11.혻혻 11124: 8혻혻 Ken ei k채y/ mie-kan/ mit-te/l철-h철n

12.혻혻 2223: 8혻 i-so kiel/ti e/mo e/p채-si

13.혻혻 2322: 7혻혻 jot-tei mi/nu-a/ syyt-t채/ sy철-채

14.혻혻 21213: 6혻혻 mah-ti ei/ jou-a/ maan ra/ko-hon

15.혻혻 11133: 5혻혻 Jo nyt on/ poi-ka/ni po/loi-sen

16.혻혻 2232: 4혻혻 Me-ni m채/en me/ne-vi/ toi-sen

17.혻혻 12213: 4혻혻 Ei o-le/ tal-vi/ sen pa/rem-pi

18.혻혻 1215: 3혻혻 Kun o-li/ kuun ku/let-ta/nun-na

19.혻혻 4122: 2혻혻 Ma-na-las/sa on/ mak-so/ tuh-ma

20.혻혻 111213: 2혻혻 Jo nyt on/ men-nyt/ mies mi/nul-ta

21.혻혻 31122: 2혻혻 Hy-v채-p채/ t채ss' on/ mies-ten/ ol-la

22.혻혻 11322: 2혻혻 Jos ei mi/nus-sa/ mies-t채/ lie-ne

23.혻혻 21123: 2혻혻 pit-k채t on/ puut Pi/san m채/el-l채

24.혻혻 423: 2혻혻 Sy-채-mes/s채 si/nun si/ja-si
(my철s: 323혻혻 sy채-mes/s채 si/nun si/ja-si)

25.혻혻 243: 2혻혻 pa-ne sy/채-me/hen te/r채k-set
(my철s: 233혻혻 pa-ne / sy채-me/hen te/r채k-set)

26.혻혻 1125: 2혻혻 Jo tuon n채/en ky/se-le/m채t-t채
(my철s: 1115혻혻 Jo tuon / n채en ky/se-le/m채t-t채)

27.혻혻 3123: 2혻혻 rep-p채-n채/ on li/ki la/ke-a

28.혻혻 3132: 2혻혻 Vuo-res-ta/ on ve/to-sen/ syn-ty

29.혻혻 12123: 2혻혻 ei o-le/ ne va/rat v채/ke-v채t

30.혻혻 225: 2혻혻 k채채n-ny k채/et sy/lei-le/m채-h채n
(my철s: 215혻혻 k채채n-ny / k채et sy/lei-le/m채-h채n)

31.혻혻 3213: 1혻혻 Vie-l채-k철/ t채s-t채/ mies tu/li-si

32.혻혻 11223: 1혻혻 ku ei tar/vo o/lan ta/ko-a

33.혻혻 522: 1혻혻 Ka-le-va/la-tar/ kau-nis/ nei-ti

34.혻혻 2214: 1혻혻 Mi-t채 mi/nun on/ mie-kas/ta-ni

35.혻혻 1323: 1혻혻 ken pa-ni/si k채/en k채/te-hen
(my철s: 1313혻혻 ken pa/ni-si / k채en k채/te-hen)

36.혻혻 22122: 1혻혻 ku-ta si/nun ei/ saa-ja/ saa-ne

37.혻혻 414: 1혻혻 An-net-ta/va on/ al-li/se-ni

38.혻혻 2313: 1혻혻 ke-nen sy/채n-t채/ ei su/lan-nut
(my철s: 2213혻혻 ke-nen / sy채n-t채/ ei su/lan-nut)

39.혻혻 45: 1혻혻 ai-ak-sik/si a/set-te/le-vi

40.혻혻 122112: 1혻혻 Jo o-len/ ui-nut/ y철t ja/ p채i-v채t

41.혻혻 111222: 1혻 혻jo silt' on/ sii-ka/ sil-m채t/ sy철-nyt


Eino Leinon Helkavirsien 9-tavuiset s채etyypit yleisyysj채rjestyksess채

Eino Leinon Helkavirsien 2818:n s채keen joukossa on TROKEEMANKELIN mukaan 144 kappaletta 9-tavuisia s채keit채, mik채 merkitsee, ett채 9-tavuisia s채keit채 kaikista s채keist채 on noin 5% (Kalevalassa vajaat 3%). S채keit채 on runsaat parikymment채 eri tyyppi채. Yleisyysj채rjestyksess채 9-tavuiset s채etyypit ovat:

1.혻혻 36 kpl 333혻혻 He-r채-si / tyh-j채s/s채 tu/vas-sa

Kalevalassa 8. sijalla (27 kpl). T채t채 s채etyyppi채 Leino viljeli ahkerasti. Lyhyet alkutavut s채keen alussa ovat혻 luontevampia kuin pitk채t, jollaisia on esim. Leinon seuraavissa s채keiss채: kol-kut-ti / por-til/le py/h채l-le - Kuu-lin-ko / luos-ta/rin a/hol-ta.

2.혻혻 22 kpl 12222혻혻 Tuo o-li / tyh-j채 / Tyy-rin / tyt-ti

Kalevalassa 5. sijalla

3.혻혻 14 kpl 1233혻혻 pois kul-ki / kul-tai/nen e/l채-m채

Kalevalassa 4. sijalla

4.혻혻 14 kpl 1332혻혻 Ei e-v채n/nyt e/nem-pi / R채ik-k철

Ei Kalevalassa. Miksi? T채ysin k채ytt철kelpoinen tyyppi.

5.혻혻 13 kpl 2133혻혻 Tuo-ta en / suu-res/ti su/ri-si

Kalevalassa 3. sijalla.

6.혻혻 12 kpl 1224혻혻 Yks o-li / pirt-ti / polt-ta/mat-ta

Kalevalassa toiseksi yleisin.

7.혻 혻6 kpl 1323혻혻 Oi e-mo/ni 채/l채 mi/nu-a

Kalevalassa vain yksi kappale. Miksi?

8.혻혻 5 kpl 2124혻혻 tul-lut en / t채n-ne / sy철-t채/v채k-si

Kalevalassa ylivoimaisesti yleisin.

9.혻혻 4 kpl 135혻혻 Mi mi-nus/sa u/noh-ta/mis-ta

Puuttuu Kalevalasta. Miksi?

10.혻혻 2 kpl 3222혻혻 Me-ri-k철 / nie-li / mei-d채n / mie-het

Kalevalassa 9. sijalla.

11.혻혻 2 kpl 2322혻혻 Sa-lot sa/ke-ni / kos-ket / kiih-tyi

Kalevalassa 7 kappaletta. Miksi niin v채h채n?

12.혻혻 2 kpl 21222혻혻 Vie-ty on / t채s-t채 / nei-ti / nuo-ri

Kalevalassa 7:nneksi yleisin.

13.혻혻 2 kpl 2223혻혻 su-li pis/tos sy/d채-na/las-ta

Kalevalassa 8 kpl. Miksi niin v채h채n?

14.혻혻 2 kpl 234혻혻 me-ni me/rel-le / met-s채/h채n-kin

Kalevalassa 11 kpl. Miksi niin v채h채n?

15.혻혻 1 kpl 12213혻혻 kuin o-li / ol-la / Kuun po/vel-la

Kalevalassa 4 kpl. Miksi niin v채h채n?

16.혻혻 1 kpl 13212혻혻 vaan mi-k채/p채 si/nun on / syn-ty

Puuttuu Kalevalasta. Miksi?

17.혻혻 1 kpl 21123혻혻 Tuo-ta ei / Maan lap/set ta/ju-a (mittavirhe)

Kalevalassa 2 kpl. Miksi niin v채h채n?

18.혻혻혻1 kpl 22113혻혻 Mi-t채 sa/non ma / mies po/loi-nen

Puuttuu Kalevalasta. Miksi?

19.혻혻 1 kpl 2322혻혻 Sa-lot sa/ke-ni / kos-ket / kiih-tyi

Kalevalassa 7 kpl. Miksi niin v채h채n?

20.혻혻 1 kpl 3123혻혻 Ko-hot-ti / P채채-py/h채 k채/ten-s채

Kalevalassa 2 kpl. Miksi niin v채h채n?

21혻혻 1 kpl 423혻혻 O-ter-mal/la ve/li Ka/ter-ma

Kalevalassa 2 kpl. Miksi ei enemmm채n?

22.혻혻 1 kpl 63혻혻 on-net-to/muu-det/kin o/hit-se

Puuttuu Kalevalasta. Miksi?


Johtop채채t철s

Suositan 9-tavuisten s채keiden k채ytt철채 vaihtelun vuoksi, mutta harvoin.혻Niit채 ei ole kuitenkaan syyt채 sijoittaa per채kk채in, jottei kalevalainen rytmi nyrj채ht채isi.

Huom. Kun opiskelet 9-tavuisen kalevalas채keen runomittaa, on runorytmin kannalta t채rke채채, ett채 kuvittelet tuon yhdeks채nnen tavun nimenomaan s채keen alkutavuksi, jolloin se pannaan sulkeisiin. (Ks. Peruss채채nn철t)


Kalevalan 9-tavuisten s채keiden alkutavujen tarkempaa analyysia

Koska seuramme puitteissa on ollut polemiikkia siit채, mitk채혻9-tavuiset s채keet ovat runomitan suhteen kelvollisia, asiaa selkeytt채채kseni erittelen seuraavassa Kalevalasta l철yt채mieni kyseisten s채etyyppien alkuja. Lista ei ole viel채 t채ydellinen, sill채 joitakin metrisi채 harvinaisuuksia saattaa puuttua.

21 (kaksitavu + yksitavu)

Kalevalan yleisin 9-tavuinen s채etyyppi alkaa kaksitavulla, jota seuraa yksitavu, esim.

Mieli on j채채m채h채n parempi
Suuni jo sulkea pit채isi
sata on saanut katsomahan
tahi ei t채ytehen t채t채n채
L채he nyt kulta kulkemahan
Pi채 nyt pihti valkeata
Tuli on tuima tie'ettev채
횆ij채 on siin채 tarpomista
Itse on nuotan nostajana
Mill채 nyt tulta tummentelen
Paljo on hyyt채 Pohjolassa
Listi kuin naurihin napoja
Kunne nyt poikani poloinen
Aivan on surma suun edess채
L채he en piikojen pyhyytt채
Tupa on poltettu poroksi
Tiera on tehnyt kuulun kaupan
Pieni on peiponen sel채ll채
Joko nyt suureksi sukenit
konsa on karja kankahalla
lepp채 ei lehmi채 ajane
toinen ei toistansa viata
Ollut ei linnassa lihoa
joko on hukkunut vetehen
poika ei puutu surman suuhun
Paljo on piikoja sinulla
korpi on kolkko k채y채ksemme
Paljo on niit채 ja pahoja
v채h채 on niit채 ja hyvi채
y철ksi ei kulkene kotihin
Tule nyt kullat ottamahan
Anna jo akka tytt철채si
Minne on saanut Lemmink채inen
kun ammut joutsenen joesta
Sano nyt poikani poloinen
Vesi sen pitk채ksi venytti
Hyv채 on sinne p채채st채ksesi
Sinne nyt kaukoni kaota
Tuho on poikoa p채t철ist채
Karhu ei kaa'a Lemmink채ist채
Mist채 nyt voie saatanehe
횆ij채 on t채nne tullehia
L채he nyt mett채 noutamahan
횆ij채 on sinne saanehia
N채m채t on niit채 voitehia
Sija on siell채 syyllisill채
N채e ei entist채 oroa
Kova on kokko kourin saa'a
Ota ei orvaskettuana
Tahi ei oinasta iset채
Toukka on tuopin pohjuksessa
vesi sen pitk채ksi venytti
Sule nyt suusi, peit채 p채채si
Tuskin on Pohjolan tuvissa
L채he en ilveksen ajohon
Monet on kummat matkallasi
Kyll채 m채 siihen keinon keksin
Kyll채 m채 siihen mutkan muistan
aita on rautainen rakettu
Seki on surma lapsen surma
M채ki on t채ynn채 seip채hi채
kaikki on tarpehen talossa
L채he nyt orhi onnilleni
Onni ei taita ohjaksia
Tule nyt purtehen Jumala
Mahti ei joua maan rakohon
L채he nyt liika liikkumahan
Kivi on tiell채 poikkipuolin
kaikki on rautaiset kapiot
L채he nyt laukki laskemahan
Kyll채 nyt sulle kyyin laitan
Veitsi on vy철ll채 V채in채m철isen
L채he nyt kumma kulkemahan
Luoja ei kaunista kaota
johon on kansa kaatununna
hirvet on puihin hirtettyn채
pere on suuri sy철tett채v채
Mont' olen sy철nyt monta juonut
kirves on tyls채 tahkottava
mi sin채 lienet miehi채si
Ei ole kuultu eik채 n채hty
Liene ei maassa maailmassa
Sitte sun mieheksi sanoisin
Kasa ei kalka kalliohon
vasta on neiti naituansa
Verta on seitsem채n venett채
Vilu on rauta pakkasella
Rauta on raukka syntym채tt채
Kaari on kaunis taivahalla
Tuli ei polta tuttuansa
Tahi ei ilta enn채tt채ne
'Rauta ei kasva karkeaksi
Taia en sampoa takoa
Sanoi ei saavani kotihin
Kullat on lasten kukaksia
횆ij채 on mulla lausumista
Itku on partasuun urohon
Sana ei miehe'en katoa
Joko nyt suureksi sukenit
Sano nyt Untamo unesi
Tule nyt ty철si tuntemahan
Min채 en tuntenut pite채
Tyy'y nyt Tyyris tippumasta
Mik채 nyt sorti suuren 채채nen
Enk채 nyt tuota tie채k채n채
Jospa on kaunoinen k채teni
Noita on kullalla kuvaili
Kaari on kaunihin n채k철inen
ilo on ilmalla parempi
Murti se puoli py철rryksihin
Iske nyt koivuinen sakara
Katso nyt kaunoinen Jumala
kupli nyt siell채 kuusi vuotta
Ole nyt kiitetty Jumala
Vilu on t채채ll채 ollakseni
Kaikki on mieli melke채ss채
________________________________
12 (yksitavu + kaksitavu)

Toiseksi eniten on s채keit채, jotka alkavat yksitavulla, jota seuraa kaksitavu, esim.

en ole viel채 monta sy철nyt
jo olen sy철nyt saan urosta
Mist' olet hiisi hingannunna
Jonk' oli suussa suuri tieto
tuo oli seppo Ilmarinen
Ei ole saarella tiloa
Jo oli matka mieless채ns채
Jo olen uinut y철t ja p채iv채t
Jo olet kuollut kantajani
Ei ole keiho suuren suuri
Ei ole kuolema urohon
Jos olet naisin naurettuna
jok' olet karajan kaitselija
Ei ole siin채 miehen surma
Jos olet siivolla tuvassa
Ei ole t채st채 raatajasta
Ne oli Untamon urohot
ei ole hukkunut vetehen
Ei ole Kullervo kaonnut
Kun oli Kullervo kohonnut
jok' oli pantu maaem채st채
jo oli puimassa rukihit
En sua kiell채 kiert채m채st채
Viel' olen 채ije채 vajoa
Tuo oli poukkujen pesij채
Se oli loppu Lemmink채isen
Vaan oli pikkuista vajalla
Ei ole matkoa hyve채
Ei ole miest채 mennehess채
Jos olet voitettu orihin
Ne oli sinne menness채si
Ei ole kuolema urohon
Jo olen ennenkin elellyt
Jo olen tehnyt teht채v채ni
En ole vaimojen vasikka
on mua kuuset kuulemassa
Kun oli kuun kulettanunna
Jo oli y철 alinoaminen
Kun olet tuhmin tuominnunna
ku oli luotu kuolemahan
se oli sytty채 tulehen
En ole miehen naimattoman
Ei ole vienossa ve'ess채
Ei ole kuollehet urohot
Tuo oli n철yr채 neuvottava
Kut' oli vasten nuotta tehty
Kut' oli viikon pyyettyn채
Jok' oli tullut taivosesta
Kun olen taivoa takonut
Jo ovat tarkoin taivahalla
kuu oli nousnut p채iv채 p채채snyt
ku oli ollut oinahilla
kun oli paljon paimenessa
Ei ole kylpy채 kyl채ss채
En sin채 pitk채n채 ik채n채
Kun oli oksilla Ptava
kun oli kaunis kaatununna
Mi sin채 lienet miehi채si
Siin' oli ongella olija
kun olet kurjassa tilassa
Et sin채 vanha V채in채m철inen
ei ole tuulessa tukeva
Viel' oli pikkuista vajalla
Ei혻 ole kokko suuren suuri
Et ollut suuri etk채 pieni
Mont' olen p채ive채 p채lynnyt
Ei ole itku lapsen itku
Kun sua hirvet suolla hieroi
jo olet maalla vierahalla
Kun oli seppo Ilmarisen

Tuo oli kaunis Pohjan neiti
Kut' oli tuotu toisialta
miss' olet viikon viipynynn채
Tuoll' olen viikon viipynynn채

_______________________________________

3 (kolmitavu)

Kolmanneksi eniten - muutamia kymmeni채 - on s채keit채 jotka alkavat kolmitavulla, esim.

Oletko voitettu orihin
Tuoltapa aina armot k채yv채t
Otatko kultia kyp채r채n
Luulitko puuta purrehesi
Sanoipa Untamo unensa
Olipa lapsi lattialla
Tulipa tuuli luotehesta
Olipa haapahaaraniekka
Oletko tullut tuntemahan
Oletko naisin naurettuna
Tukela on tuletta olla
Muistatko muinaista sotoa
L채hetk철 ilveksen ajohon
Olipa nuori Joukahainen
Ve채ite villakuontaloa
olipa pikkuista pitempi
Oletko tauti tuulen tuoma
vaelsi varvikkosaloa,
panenko kasken kaa'antahan
tokipa rient채en tulisit
Olipa aikoa v채h채inen
Viel채k철 t채st채 mies tulisi
tahikka lehtohon lep채ksi
el채k채 koske korviani
L채ksitk철 piikojen pyhyytt채
Oletko tauti Luojan luoma
Olipa tuhkia l채j채nen
Olipa pursi V채in채m철isen
Jumala ei riko reke채
Panenko aitojen ajohon
Panenko puimahan rukihit

 


111 (yksitavu + yksitavu + yksitavu)

Vain muutamia s채keit채, esim.

jo se on vuoroni minunki
jo nyt on mennyt mies minulta
Jo nyt on paikani poloisen
Jo silt' on siika silm채t sy철nyt
Vaan se on sinne ment채v채t채


112 (yksitavu + yksitavu + kaksitavu)

L철ysin yhden s채keen:

ku ei tarvo olan takoa


4 (nelitavu)혻

Yksi s채e:

Ma-na-lassa on makso 혻tuhma


23 (kaksitavu + kolmitavu)

N채it채 tyyppej채 l철ysin vain kaksi:

jottei minua syytt채 sy철채
l철yti em채nn채n leipomasta


22 (kaksitavu + kaksitavu)

L철ysin kolme kappaletta:혻

Mit채 minun on miekastani
Siit채 oli paha el채m채
Iso k채ski orin rekehen


113 (yksitavu + yksitavu + kolmitavu)

L철ysin vain yhden혻s채keen:혻

Jos ei minussa miest채 liene


4 (nelitavu)

T채t채kin tyyppi채 l철ysin vain yhden:

Aiaksiksi asettelevi

*************************************

Johtop채채t철s Kalevalan yhdeks채ntavuisista s채keist채

Yhdeks채ntavuisen s채keen alkuun ei혻ole syyt채 rakennella kovin omaper채isi채 rytmisi채 viritelmi채. L철ysin혻 pitki채 vokaaleja vain muutamasta s채keest채, niiss채kin vain혻ensimm채isest채 tavusta, jota seuraa aina혻kaksi lyhehk철채 painotonta tavua:

Vaan se on sinne ment채v채t채
Kuu oli nousnut p채iv채 p채채snyt
Kaari oli kaunis taivahalla
Siit채 oli paha el채m채
Siin' oli ongella olija
Tyy'y nyt Tyyris tippumasta
Vaan oli pikkuista vajalla
Suuni jo sulkea pit채isi

Vaikka l철ysin pitki채 vokaaleja혻vain s채keiden혻alkutavuista, pitk채t vokaalit혻lienev채t mahdollisia my철s toisessa, joskus kolmannessakin혻tavussa, esim. keksim채ni: En saavu huomenna takaisin ja Tuli taas tehty채 tekonen..

Samoin l철ysin my철s vain muutaman혻s채keen, joissa혻kaikki kolme alkutavua ovat pitki채, mutta en lainkaan sellaisia s채keit채, joissa kaikki kolme alkutavua sis채lt채v채t pitk채n vokaalin:혻

kun ammut joutsenen joesta
Tuskin on Pohjolan tuvissa
hirvet on puihin hirtettyn채
toinen ei toistansa viata
kullat on lasten kukkasia
ollut ei linnassa lihoa
Aivan on surma suun edess채


Muutos 9-tavuisiin?

Viime aikoina혻9-tavuisten s채keiden k채ytt철 on siis p채채ssyt hieman villiintym채채n, eik채 Mankeli ole혻siihen puuttunut. Tarkoitan, ett채 9-tavuisen s채keen alkuun혻on keskitetty liikaa pitki채 tavuja, jolloin runorytmi on vaarassa nyrj채ht채채 jo s채keen alussa kovin ep채kalevalaiseksi.혻

Tarkoitus on, ett채 Mankeli혻reagoi t채st채 l채htien혻esim. seuraavasti:

9 tavua,혻kolme ensimm채ist채 tavua pitki채 = > varoitus
9 tavua,혻kaikissa kolmessa ensimm채isess채 tavussa pitk채 vokaali = > virhe

Esim. seuraavista s채keist채 ensimm채inen혻saa varoituksen, muut merkit채채n virheiksi:

saan rakkaan ruunani takaisin
vaaraakaan ei pit채isi olla
saattaa tuulikin vaimentua
kuuluu saaresta suomen kielt채
tuumaakaan en periksi anna
*************
Mankelin reagointi voisi mielest채ni olla jyrkemp채채kin.혻T채ll철in혻kone osaltaan est채isi rytmiset k철mm채hdykset.

혻Otan vastaan kommentteja t채st채 aiotusta uudistuksesta, vaikkapa keskustelupalstalla