Etsi sivustolta:

Kirjaudu sisään

Puheenjohtajan porinat 3 / 2016

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 19.09.2016 23:23

Kesätapaaminen pidettiin Lappeenrannassa 4.9.2016, jolloin vuosikokouksessa Rautatieaseman Kahvila Resiinassa päätettiin, että jäsenmaksu säilyy 15 eurona. Tilinpäätös hyväksyttiin ja entinen hallitus valittiin jatkamaan toimintaansa myös vuonna 2017.

Linnoituksen Kehruuhuoneen yleisötapahtumassa Kauko Virtanen kertoi KaRuSe ry:n ensimmäisistä yhdistysvuosista ja Mauri Komsi paljasti lappeenrantalaisen Harri Perälän kehittämän kalevalakielen korjausohjelman, siis Trokeemankelin saloja. Hilkka Perämäki kuvaili omaa runousharrastustaan ja Raija Mäkelä-Eskola demonstroi leikillisesti kansan käyttämää hoitomuotoa eli jäsenkorjausta.

Puheenjohtajan kirjoittamia kalevalamittaisia nykyrunoja esittivät Omenapuutarhan Teatterista Aarre Heinonen ja Anneli Pylkkönen. Siinä yhteydessä kuulimme säekilpailusta näytteitä myös Jorma Heikkilän runoista ”Metsämiehen työvälineet”. Nähtiinpä jopa esiteltyinä pari aitoa työvälinettäkin, napattuina liiterin vintiltä (pokasaha ja tukkisakset). Historian havinaa kuulimme Juhani Ahon joulurunossa 1900-luvun alusta.

Kalevalakielisiä runoja yleisö sai laulaa yhdessä, kun se osallistui Arvo Survon laatimaan Korpimessuun kanttori Anu Piutula-Heinonkosken johdolla. Sammonlahden seurakunnan pastori Samuli Suolanen hoiti papilliset osuudet. Esilaulusta vastasi kauniisti Heijastus-kuoro.

Lopussa Raili Leino opasti ryhmän tutustumaan vanhan Linnoituksen historiaan. Osan opastuksesta hän toteutti kalevalamitalla.

Raija Mäkelä-Eskola

 

Vielä taltalla ja vasaralla

Kirjoittanut Mauri Komsi 17.09.2016 08:34

Viime syksynä esittelin täällä kalevalakielisiä rivejä, joita olin nähnyt julkisilla paikoilla kivi- tai puupinnassa. Se näytteistö noudatti mitan ja alkusoinnun sääntöjä, mutta säekertoa jäi joku ehkä kaipaamaan.

Äskettäin ulkoillessani sattui silmiini runoa, jossa hyvän mitan ja soinnun ohella oli kertoakin oikein kunnolla, ja niin hyvin kiveen hakattuna, että se on uhmannut aikaa jo lähes 150 vuotta. Neljään kertaan, vähän muunnellen siinä kerrotaan, millaiselle ihmiselle muistokivi on pystytetty:

Johtajallensa jalolle,
Kansalaisten kaivatulle,
Suomen muistoin suosialle, 
Waihetten valaisialle.

Sekä pituutensa että ikänsä puolesta tämä näyte ottaa havaintokokoelmassani ykkössijan.

Säkeiden laatija näkyy noudattaneen sitä vanhan kirjasuomen tapaa, että nykysuomen -ija/-ijä-päätettä vastasi -ia/-iä. Sitä tapaa oli noudatettu Vanhassa Kalevalassakin, niin että eräskin säe siellä on miesten syöjille sioille. Ja vielä Uuden Kalevalan alkulauseessa Lönnrotilla on sellaisia sanoja kuin kuulia ja lukia.

Muistokivessä allekirjoittajana näkyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Muisteltu vainaja on seuran perustajiin kuulunut yliopiston rehtori, historioitsija Gabriel Rein, joka syntyi 1800 ja kuoli 1867. Hauta on Helsingin Vanhalla hautausmaalla korttelissa nro 3.

 

Kokouskutsu

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 01.08.2016 15:24

KaRuSe ry:n vuosikokous 2016 pidetään kesätapaamisen yhteydessä sunnuntaina 4.9.2016 klo 12.30. Tilaisuus järjestetään Lappeenrannan rautatieaseman Kahvila Resiinassa, osoitteessa Ratakatu 23, 53100 Lappeenranta. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Kesätapaamisen yhteydessä järjestetään myös ruokailu ja ohjelmaa Linnoituksen Kehruuhuoneella, osoitteessa Kristiinankatu 20, 53900 Lappeenranta.

   

Puheenjohtajan porinat 2 / 2016

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 30.05.2016 18:03

Kalevalakelisen runon taitajista 1800- luvulla kannattaa mainita inkeriläinen Jaakko Räikkönen (1830-1882). Hän oli syntynyt maaorjan poikana Valkeasaaren Tipunassa. Koulutusta hän sai sekä kotonaan että kirkkoherra-runoilija Konstantin Schröderin johdolla. Hän toimi aktiivisesti inkeriläisten ja muiden suomensukuisten puolestapuhujana. Maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen 1861 hän perusti kotikyläänsä kansakoulun.

Hannes Sihvon kokoamasssa antologiassa Inkerinmaalla, muistoja Inkerin maasta ja kansasta sanoin ja kuvin (1989) Jaakko Räikkönen kuvailee Suomelle-runossaan, miten hän päätti ryhtyä runoilijaksi.

Vasta vanhalla ijällä,
neljänkymmenen kohalla
yksin yöllä maatessani
unetonna ollessani
muistui mielehen minulle
ruveta runon tekohon… (mt.76)

Tästä Jaakko Räikkösen yöllisestä mietteestä nousi itselläni esiin kysymys, kalevalakielen merkityksestä uskonpuhdistuksessa.

Kirjakielen osalta uskonpuhdistus eteni suomalaisittain Mikael Agricolan avulla, mutta jo ennen sitä kansa käytti taitavasti trokeemittaisia säkeitä. Kalevalakieltä suomalainen rahvas osasi. Oli olemassa kotoinen kieli, jolla pappien oli helppo lähestyä kansaa. Kalevalakieli on ollut runollisen innoituksen lähde myös monelle kirkonmiehelle.

Raija Mäkelä-Eskola

 

Puheenjohtajan porinat 1 / 2016

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 26.02.2016 12:36

Viime vuonna 2015 oli runsaasti tapahtumia, jotka liittyivät meneillään olleisiin kalevala-aiheisiin juhlintoihin. Lukijan katse bongasi eri yhteyksistä myös kalevalakielisiä tai sellaisiksi tarkoitettuja säkeitä, jotka aina eivät olleet Lönnrotin mitan mukaisia.

Nyt vuonna 2016 Kalevalaisen Runokielen Seura KaRuSe ry järjestää vuotuisen Kesätapahtuman Lappeenrannassa syyskuun 4. päivänä. Pankaahan päivämäärä muistiin! Palaamme aiheeseen vielä myöhemmin.

LEIKKIMIELINEN KILPAILU KAIKILLE !

Valitse jokin nykyaikainen vempain tai väline, josta kerrot lyhykäisesti (2-3 kalevalakielisellä säkeellä), mihin tai miten sitä käytetään. Mallina olkoon Kalevalassa esiintyvä säepari (XIII runo)

läksi lylyn lykkimähän

kalhun kannan potkimahan


Kertauksen vuoksi mainittakoon, että ”lyly” on epäparisten suksien vasemman jalan pitkä liukumasuksi ja ”kalhu” oikean jalan lyhyt potkimasuksi.

KaRuSe ry:n hallitus toimii kisan tuomarina sekä päättää palkinnoista. Kilpailun vastausten on oltava perillä 20.8.2016 mennessä s-postitse: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Kisan voittaja julkistetaan syyskuun 4. päivän kesätapahtuman yhteydessä.

Huom! Tarkista kirjoittamiesi säkeiden mitallinen oikeellisuus Trokeemankelilla.

Raija Mäkelä-Eskola

   

Sivu 3 / 11