Kokouskutsu
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 01.08.2016 15:24
KaRuSe ry:n vuosikokous 2016 pidetään kesätapaamisen yhteydessä sunnuntaina 4.9.2016 klo 12.30. Tilaisuus järjestetään Lappeenrannan rautatieaseman Kahvila Resiinassa, osoitteessa Ratakatu 23, 53100 Lappeenranta. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Kesätapaamisen yhteydessä järjestetään myös ruokailu ja ohjelmaa Linnoituksen Kehruuhuoneella, osoitteessa Kristiinankatu 20, 53900 Lappeenranta.
Puheenjohtajan porinat 2 / 2016
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 30.05.2016 18:03
Kalevalakelisen runon taitajista 1800- luvulla kannattaa mainita inkeriläinen Jaakko Räikkönen (1830-1882). Hän oli syntynyt maaorjan poikana Valkeasaaren Tipunassa. Koulutusta hän sai sekä kotonaan että kirkkoherra-runoilija Konstantin Schröderin johdolla. Hän toimi aktiivisesti inkeriläisten ja muiden suomensukuisten puolestapuhujana. Maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen 1861 hän perusti kotikyläänsä kansakoulun.
Hannes Sihvon kokoamasssa antologiassa Inkerinmaalla, muistoja Inkerin maasta ja kansasta sanoin ja kuvin (1989) Jaakko Räikkönen kuvailee Suomelle-runossaan, miten hän päätti ryhtyä runoilijaksi.
Vasta vanhalla ijällä,
neljänkymmenen kohalla
yksin yöllä maatessani
unetonna ollessani
muistui mielehen minulle
ruveta runon tekohon… (mt.76)
Tästä Jaakko Räikkösen yöllisestä mietteestä nousi itselläni esiin kysymys, kalevalakielen merkityksestä uskonpuhdistuksessa.
Kirjakielen osalta uskonpuhdistus eteni suomalaisittain Mikael Agricolan avulla, mutta jo ennen sitä kansa käytti taitavasti trokeemittaisia säkeitä. Kalevalakieltä suomalainen rahvas osasi. Oli olemassa kotoinen kieli, jolla pappien oli helppo lähestyä kansaa. Kalevalakieli on ollut runollisen innoituksen lähde myös monelle kirkonmiehelle.
Raija Mäkelä-Eskola
Puheenjohtajan porinat 1 / 2016
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 26.02.2016 12:36
Viime vuonna 2015 oli runsaasti tapahtumia, jotka liittyivät meneillään olleisiin kalevala-aiheisiin juhlintoihin. Lukijan katse bongasi eri yhteyksistä myös kalevalakielisiä tai sellaisiksi tarkoitettuja säkeitä, jotka aina eivät olleet Lönnrotin mitan mukaisia.
Nyt vuonna 2016 Kalevalaisen Runokielen Seura KaRuSe ry järjestää vuotuisen Kesätapahtuman Lappeenrannassa syyskuun 4. päivänä. Pankaahan päivämäärä muistiin! Palaamme aiheeseen vielä myöhemmin.
LEIKKIMIELINEN KILPAILU KAIKILLE !
Valitse jokin nykyaikainen vempain tai väline, josta kerrot lyhykäisesti (2-3 kalevalakielisellä säkeellä), mihin tai miten sitä käytetään. Mallina olkoon Kalevalassa esiintyvä säepari (XIII runo)
läksi lylyn lykkimähän
kalhun kannan potkimahan
Kertauksen vuoksi mainittakoon, että ”lyly” on epäparisten suksien vasemman jalan pitkä liukumasuksi ja ”kalhu” oikean jalan lyhyt potkimasuksi.
KaRuSe ry:n hallitus toimii kisan tuomarina sekä päättää palkinnoista. Kilpailun vastausten on oltava perillä 20.8.2016 mennessä s-postitse:
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Kisan voittaja julkistetaan syyskuun 4. päivän kesätapahtuman yhteydessä.
Huom! Tarkista kirjoittamiesi säkeiden mitallinen oikeellisuus Trokeemankelilla.
Raija Mäkelä-Eskola
Perhosmaailman ritarit
Kirjoittanut Tiera Laitinen 06.01.2016 17:10
Karusen jäsen Markku A. Huttunen on julkaissut uuden kirjan: Perhosmaailman ritarit – Suomusiipiaateliset suomalaisella mitalla.
Hämähäkkimiehen runsaasti kuvitettua sisäsointuista kerrontaa ritariperhosista, päiväperhosten kookkaista ja näyttävistä aatelisista.
”Kun nyt yhtehen yhymme,
muino-Väinö ja Hämikki,
mitä tuost' on tullaksensa,
miten liittää leijasiivet,
ritarit riveille viedä
sanomaan sanottavansa
sulavasti liihotellen?
Tuopa tuosta taisi tulla,
sekasotkusta sukeu'a:
tuhatkaks'sataasäkeinen
kuvaperhostietoeepos
ritareista riemukkaista,
suurist' suomusiipisistä.”
PUHEENJOHTAJAN PORINAT 5 / 2015
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 31.12.2015 16:15
Pultavan taistelun (v.1709) jälkeen elämä Suomessa oli synkkää. Suomen historiassa (ks. K.O. Lindeqvist 1926) kuvaillaan isonvihan aikaa, kuinka maa oli miehitettynä. Kansaa verotettiin, mutta verojen lisäksi vaadittiin jatkuvasti myös monenlaisia lisämaksuja. Venäläiset kasakat ryöstivät mukaansa ihmisiä, joita vietiin aatelisten tiluksille työntekijöiksi tai muualle myytäviksi. Lindeqvist mainitsee suomalaisia myydyn aina Persiaan (nyk. Iran) asti. Monet kuolivat myös Pietarin kaupungin rakennustöissä. Väkivallanteot ja siveellisyysrikokset olivat yleisiä. Osa suomalaisista pakeni Ruotsin puolelle.
Saksalaissyntyinen Ilmajoen kirkkoherra Pärttyli (Bartholdus) Vhael (s.1667) laati Ruotsin Kaarle-kuninkaalle tarkoitetun avunpyynnön, jossa hän vanhaa kalevalaista runomittaa hyödyntäen toivoi kuninkaan helpottavan kansalaisten elämää. Vuodelta 1714 oleva runo kuvaa asiaa seuraavalla tavalla:
Suomen suruisen Cansan
Ynnä Pohjan Peräläisten
Waikia Walitus-Runo
Alla waiwan waikeimman
Wenäjän werisen Miecan
Tygö Carlen Callihimman
Ruotzin cuuluisan Kuningan
Että Armonsa awaran
Osotaisi omillensa
Awun-ajan ajattelis
Alimmaisi armahtelis
Suruisesa Suomen Maasa.
Wuonna armon aljettuwa
Tuhanen Seitzemän Sadoin
Kahden Seitzemän siwusa.
Runo Raudalla rakettu
Präntättynä päälliseksi
Merckelildä mielisuosin. (mt. 338)
(Huom. ed. oleva runo pyrkii noudattamaan Vhaelin kirjoitusasua vahvennuksineen. KaRuSen Trokeemankeli ilmoittaa joissakin säkeissä olevien runojalkojen alkutavuja virheellisiksi.)
Karuselaisille Hyvää Runovuotta 2016!
Raija Mäkelä-Eskola
Lisää artikkeleita...
Sivu 3 / 11