Lahden runomaraton - Makuja ja nautintoja
Kirjoittanut Tiera Laitinen 18.04.2014 07:59
Lahden runomaraton ry:n järjestämä runokilpailu on avoinna 30.5. asti. Kilpailun teema on "Makuja ja nautintoja" - tässäpä myös karuselaisille oiva kohde kirjoittaa uusia säkeitä elämän pienistä ja suuremmistakin iloista. Huomaathan, että kilpailuun lähetettävien runojen täytyy olla ennen julkaisemattomia. Kilpailuun voi tänä vuonna osallistua myös videolla: miten olisi perinteinen tai modernimpi runonlaulanta? Lisätiedot kilpailuohjeista.
Kilpailun tulokset julkistetaan Lahdessa 15.8. järjestettävässä Runomaraton-tapahtumassa.
Puheenjohtajan porinat 2 / 2014
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 10.04.2014 18:50
Käydessäni huhtikuun alkupuolella pitämässä perinnekurssia Oulujoen varrella Utajärvellä minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua vanhoihin muhoslaisiin Koivu ja tähti –lehtiin.
Benjam Myllyselkä kertoo syksyllä 2008 artikkelissa Runonlaulu leviää Oulujärven rannoille, miten Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa pani mahtikäskyllään liikkeelle muuton Pohjois-Pohjanmaalle. Silloin Savonlinnan alueelta vuonna 1552 muuttaneet 150 taloutta siirsivät mukanaan samalla myös kalevalaisen kulttuurin. Siten 1550-luvulta lähtien Isovihan (1713 - 1721) päättymiseen asti savolaiset runonlaulajat pitivät yllä kalevalakieltä.
Puheenjohtajan porinat 1 / 2014
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 09.02.2014 11:40
”Kullervo tuli Suomeen Europaeuksen laukussa” todetaan Etelä-Saimaan otsikossa sunnuntaina 2. maaliskuuta 2003. Artikkelissa Pertti Jurvanen kertoo Savitaipaleelta kotoisin olevan Taneli Europaeuksen elämäntyöstä.
Kullervo-runojen löytymispaikka sijaitsi Pohjois- Inkerin Lempaalassa, Vuoleella ja Toksovassa. Sieltä oli eri versioita löytynyt lähes kolmekymmentä, ja näin Elias Lönnrot saattoi laajentaa Kalevalaansa. Lönnrot viestittää J.V. Snellmanille Kuopioon: ”Europaeus saapui eilen Karjalan matkaltaan laukussaan suuri joukko uusia runoja ja itse täynnä täitä ja syyhelmää.” Mukana Europaeuksen kanssa vuonna 1847 oli toinenkin runonkerääjä August Reinholm.
Puheenjohtajan porinat 5 / 2013
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 17.12.2013 18:10
Tampereen historiallisen Seuran julkaisussa Tutkimuksia ja kuvauksia III (1946) Vihtori Laurila kuvailee runoa, jossa kerrotaan Karkun pitäjässä olleesta kivestä. Kivi oli ontto, ja sen sisään mahtui useampi henkilö piiloutumaan. Tämä Sarkolan kylän Vanajavuoressa ollut haljennut paasi synnytti tarinan ”Pirun pesästä”. Sinne oli paholainen houkutellut kemuihinsa muun muassa Keso-nimistä miestä. Myöhemmin tämä ”syntiin viettelijä” joutui lähtemään muualle, koska paikkakunnalle rakennettiin ”templi”. Piru ei kestänyt kirkonkellojen ääntä.
Tällainen erikoinen kivi tai kivirykelmä yhdistyy monessa vanhassa uskomuksessa paholaisen (tai jättiläisen) ja kirkon väliseen taisteluun. Niin tässäkin. KaRuSen kannalta mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että tarinan kerronnassa on pyritty käyttämään kalevalakieltä.
Puheenjohtajan porinat 4 / 2013
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 14.09.2013 14:12
Samoilipa Sammatissa / joukko pieni intomieli /
lausumahan lauantaina / rupattelemaan runoilla.
KaRuSe kalevalaista / runomittaa varjeleepi /
joka meidän poljentoa / kunnioittaa äidinkielen.
Näin hauskasti toimittaja Natalia Kisnanen aloittaa Länsi-Uusimaa –lehden kuvauksen kesäisestä tapahtumastamme Kesäpäivät Sammatissa 29.-30.6.2013. Kisnanen kokeilee Trokeemankelin käyttöä ja toteaa humoristisesti, miten mankeli ”älähti runorävellyksen raakaversiolle sen seitsemän kertaa”. Kisnasen runokokeilu ja artikkeli osoittavat hänen vahvan kiinnostuksensa kalevalakieltä kohtaan.
Lisää artikkeleita...
Sivu 7 / 11