Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Kalastajan onnenpotku

PDFTulostaS채hk철posti

Laajan mets채n tuolla puolen

j채rven rannalla asusti

k철yh채 vanhus yksin채inen,

tunnettu nimell채 Tauno,

kalan pyynnill채 eleli

ahvenia ahdisteli.

.

Muuta Taunolla ei ollut

kuin yksi risainen verkko.

Kalat sen l채vitse uivat

hymyiliv채t s채채liv채sti.

Siksi suosinut ei onni

tutuksi ei tullut tuuri.

.

Kerran verkkohon takertui

suuri joukko simpukoita.

Kukaan niit채 ei halua

hullukaan ei niit채 huoli.

Vihoissaan ne rikki polki

rannalle ravisti roskat.

.

Nyt saapui pime채 ilta

ja tuikkivat taivaan t채hdet.

Silloin v채lkehti valoa

s채keni채 simpukoista,

hohtivat hopeiset helmet

kiilsi kiiluvat kipin채t.

.

Jymy-yll채tys iloinen

Ahdin antoisa apaja

monin verroin arvokkaampi

kuin kaloja verkko t채ynn채.

Taunolle leve채 leip채,

palkka pitk채n ponnistelun.