Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Kerran lent채채 liihotteli

PDFTulostaS채hk철posti

lokki laiturin likelle.
Kivell채 tuo katsasteli,
menisik철 viel채 metrin
taikka viisi liihottaisi
laiturille laatuisalle,
kun ei liiku ihmisi채
eik채 koiria l채hell채.

Pitk채채n miettinyt ei lintu:
kohta katsoi laiturilla,
mihin voisi heitt채채 huonot,
mihin laskea j채t철kset,
kuhun laittaa k채yntikortit.
Niille kohta paikka l철ytyi.
Seh채n t채ss채 harmittaakin,
kun ei mitk채채n temput tepsi,
likaavaisen linnun p채채h채n,
tajuhun ei ensink채n채.
L철ytyy kyll채 neuvojia,
paljon vinkin antajia,
miten voisi p채채st채 irti
lokin paskoista pahoista,
ulosteista suuren linnun.
Yksi neuvoi 채mp채reit채,
punaisia sellaisia.
Niit채 kun on kymmenkunta
seisomassa laiturilla,
eip채 sinne lenn채 lintu,
etsii toisen vessapaikan,
siell채 toimittaa asian.
Tehonnut ei moinen neuvo.

Toinen neuvoi kiiltopellit
narun p채채h채n killumahan.
Heilumista pelk채채 lokki
eik채 sied채 kiiltely채,
pelk채채 채채nt채kin pirusti.
-Peloittaneet eiv채t pellit.
Humisevat nauhat tiemm채
s채ikytt채v채t kaikki linnut,
ulvontaan ne hermostuvat,
nauhan kiert채v채t et채채lt채.
T채llainenkaan fiksu konsti
lokkeja ei s채ik채ytt채nyt.

Nelj채s tuttu k채채rmeet tunsi,
matelijat muisti kaikki,
sanoi: "Hanki leikkik채채rme,
laita kieppiin laiturille!
Niit채 s채ikkyy linnut kaikki,
lokit tiiroja enemm채n."
Eiv채tp채 vain s채ikkynehet.

Sitten kannoin haukan kaiman
pitk채n, notkeen riu`un p채채h채n
vartioimaan laituria,
tiemm채 karkoittaa lokitkin.
Tuulessa se kyll채 huojui,
mutta lokki, viisas lintu,
huomasi tuon petkutuksen.
Sotkemiset sen kuin jatkui.
Eiv채t tepsineet siis neuvot,
mutta muistin vanhan keinon:
Otin kunnon rastasverkon,
levitin sen laiturille,
p채채lle lankkujen asetin.
Kuri l철ytyi jo lokeille:
nyt ei lenn채 lintuheimo
kaatopaikan lounahilta
tuomaan meid채n laiturille
k채yntikortteja omia,
liimaisia viestej채ns채:
pelk채채 verkkoon tarttumista.
Lokeilla on toinen paikka:
Kyselee jo naapurimme,
l철ytyisik철h채n asetta,
jotta saisi paukutella
hengilt채 nuo herjat linnut,
lokit kurjat likvidoida!