Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Innostuivat isk채t, 채isk채t

PDFTulostaS채hk철posti

pikku murkkujen takia,
kun nuo siev채t tappisilm채t
opintielle astelivat
reput reilusti sel채ss채.
Paljonpa he oppivatkin
opettajan ohjaamina,
joskin paljoa enemm채n
kavereiltaan vekkuleilta,
n채s채viisailta pojilta.

Niinp채 kohta oppikirjat
unohdettiin tutkimatta,
kuunneltiin vain kumppaneita,
opittihin kummaa kielt채,
kivempaa kuin koulun anti.
Suusta p채채si veet ja teetkin
niiden j채lkeen uita, iit채.
Sanat muutkin suista lensi,
sanat j채nn채t ja mukavat.

'Kenen kanssa noita haastat,
tuota puppua puhelet?'
kysyi 채iti kummissansa.

'J채tk채in kaa me v채lkk채rill채
pamlatahan t채ll채 lailla.
횆l채, 채isk채, siit채 huoli,
niist채 mestoista v채lit채!
Mit채 dorkaa sitten siin채?'

'Voi, voi mamman pikkupoika,
papan repsikka poloinen,
kun on kaunis 채idinkieli
riistettyn채, raiskattuna,
sanat v채채nnetty vialle!
Noin jos jotkut ennen haastoi,
suut jo pestiin saippualla.'

'Aivan dorkia olitte
elossanne muinaisessa,
ihan ehta fossiileita.
Nyt on, kuules, toiset mestat,
aika entist채 ehompi.
Tookkareista tarttuu kieli,
sanat uudet tietureista,
kieli tautisen tehokas!
Sit채 haastaa frendit, friidut,
sit채 kundit kaupungilla.
Jos et, 채isk채, nyt tajua,
sanakirjan hankin Sulle!'
Sano siihen nyt jotakin,
viisaat teilaavat pahasti!