Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Otteita Kalevipoegin savonnoksesta

PDFTulostaS채hk철posti

 

Otteita Kalevipoegin savonnoksesta:
Fr. R. Kreutzwald: Kalevipoeg, alkusanat eli SOOVITUSEKS-runo, ja III luvun 1. kappale.
Ki채nti Ky철sti Kettunen.

 

ALAKUSANAT

Laenoo kannel, V채en채m철ene!
Tarinoo nyt kypsyttelen!
Meenoon tehh채 t채ss채 laalun
tuattoloehin toohuiluista.
Her채tkeep채 s, harmaat muistot!
Kertokeeham mulle kaekki
el채m채st채 entisaekaen,
olosta parempiim p채ev채en.

Yl철s noose noejjan tytt철
Entla-j채rve' uallokosta!
Pitk채채' outkiim peelil luona
silikkitukkoosj jo sukinna.
Essiin nyt vanahat varjot,
vaenajiij jo kaekki kasvot,
noetiin, sankariinkiin nuamat,
retket kaekki my철s Kalevan!

Etel채채n nyt lentee pitt채채,
jonniim matkoo pohjam maelle,
kanervissa ell채채 siell채
penska ouvvoella ahoella.

Mittee kottoo nyt ker채sin,
mittee vieraeltakkiim maelta,
mittee toevat tuulempuuskat,
uallot ett채채lt채 kuletti,
mittee kaavvaj jo syliss채
povem piilossa pitelin,
mittee kotkiin tuasj pes채ss채
hoejjim pitk채채h hellyyvell채,
siit채 laaloo loelottelen
vieraellekkiin kuulijoelle,
koska nuoruuven kaverit
jootuneet om mulla' alle.

Eep채 niille laalu kuulu,
surun soennut eev채t kanna;
s채veleetk채채m murheem mustan
eev채t yll채 haataa' asti.

Ite ti채ll채 vual liverr채n,
iteksein kukun, k채k철nen,
ik채viss채en i채ntelehin,
kunnes kuihun nurme' alle.


KALEVAMPOEKA혻 JA혻 PAHOLAESET

Yhen kerram poutasi채ll채
mere i채rell채 kuleksi
kuopuspoeka tuo Kalevan,
ilompittoo ualtoen kahtelj,
vuahtop채ehiv vierimist채
li채m채lt채채 ulapam pi채ll채.

횆kkij채p채 hirmu myrsky
pilivest채 muaha iski,
tuuleh henkij채 her채tti,
korkeelle se laeneet viskasj;
niinkuv vaskik채rril철ell채
rahattu oes raatakuormat,
tulta iski tullessasa,
kipin철et채 irti pi채sti
ukkosella uhkoovalla,
pahasti ni채t paakku taevas,
kovim pitk채nem pamahtelj,
r채tin채ss채 r채eskyv채ss채
v채l채htelj monet salamat.

S채ek채htiv채t kurjat henget,
rapsut niit채 ni채t pelotti
Uko i채nen kuullessasa.
Niimp채 merreen ne sukelti,
huutivat vua:쒱aesta, Ukko!
Nen채 p - - - - - - - - n nyt pist채!
Hyp채t채 ne r채tk채채ttiv채t
kuperkeikkoo yht채 pi채t채
merev vuahtomatrassille.

Kalevampa poeka karkasj
pirruim perr채채 ualtoe alle;
niinku sukkela havukka
paholaesija met채sti,
riskin채 se veiss채 roolasj,
ker채sj konttiin kaekki ruojat,
yhen kerrallasa nappasj,
kuato kaekki kontistasa,
kallijolle ne ravistelj
hirmusessa ukkossi채ss채,
sitten kuolijaaks ne tallo,
viskasj iltaseks susille.