Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Hevonkaato

PDFTulostaS채hk철posti

Shemeikkanen Seppeliinin,
rasputiini Ranttilaisten,
kentlemanni Kempeleest채,
hevon kuusesta kotoisin.
L채hti kerran Koillismaalle,
tanhuville Taivalkosken,
Koston konnuille per채ti.

Teki mieli mierolaisen,
hyyryl채isen niin hyp채k채n,
hirvijahtiin hilkkeristi,
pyyntihin ison, lihaisen.

Osti uuvet sarkahousut,
arkikamppeet Anttilasta,
merkkivaattehet menev채t,
koreteksit, kumpparitkin,
p채채h채ns채 pipon punaisen.

Osti uuven luojikonki,
pulttilukkosen Savagen,
haulikonki hohtavaisen,
kultaisesti kirjaellun,
niihin patruunat parahat.

Ooppelihin pensat osti,
laittoi reppuhun ev채h채t,
makkarata maistuvata,
sianpalvikylke채kin,
eurokossua kovasti,
konjakkija litra, kaksi,
puolitoista pontikkata.

Aamusella aikasella
miesten matkassa met채lle,
p채채lle puhtahat pukimet.
Kaverukset naureskeli,
hymyiliv채t herkeem채t채,
k채k채ttiv채t kippurassa.

Tuostapa jo rasputiini,
otti itselleen nen채h채n,
sieraimehen kiskaisikin,
jopa jostakin jupatti,
sanat kallihit sivalsi.

Enp채 l채hde l채tt채n철itten,
Kostolaisten kekkuleitten,
junttien jukurip채isten
kera mets채lle vasojen.

Repun laittoi selk채h채ns채,
ja nakkeli niskojansa,
salomaille suunnistikin,
pyyntihin ison, lihaisen.

Tuli vastaan hiirulainen,
p철rr철turkki kummajainen.
Vesipoika t채yteisell채
m철ks채hytti hiirulaista.

P철ll채hti vain karvatupsu,
hajosikin miljooniksi,
atomeiksi, kappaleiksi,
laittoi reppuhun palasen
korvatupsun kummajaisen.

Jatkoi herra kulkuansa,
tuli vastaan mustalainen,
hevosella hepsankeikka,
ruskealla ruunakolla,
tiuku tuulessa helisi.

Vesipoika venkulainen,
tuotapa jo tussautti,
ampui aivan armotonna.

Huusi mieron mustalainen,
mies tummahko n채in tuhisi:
- 횆l채 ammu rasputiini,
t채채ll채h채n on Valte vainen,
kauppias ravihevosten,
konien, kaakkien kulanssi.

Vesipoika venkulainen,
tulitti taas kummajainen,
uskonut ei ensinn채k채,
Valte-veikkosen puheita,
mustalaisen mainintoja.

Nurin heppa heilahtikin,
lep채si jo liinaharja,
veret pellolle pukaten.

Vapisi jo Valte-parka,
pois kipusi k채rryilt채ns채
ja paineli varvustohon.

Vesipoika venkulainen
saikin siit채 saalihinsa,
hevon survoi reppuhunsa,
konin kyytihin kokosi,
kuljetti sen k채rryhyns채,
merimaihin muiluttikin.