Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Villem Ridala: Aave

PDFTulostaS채hk철posti

Villem Ridala:혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Suomennos Kalervo Mettala:

Mardus혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Aave


Vajus jo taline p채eva,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Meni mailleen talvip채iv채
천htuaeg h채mardi tulla,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 saapui iltainen h채m채r채,
videvikku veereskella,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 h채my ehtoon niitut peitti,
kui naine talusta maalta혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 nuorikko kun kaupungista
sai linnasta s천itemaie,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kotiin maalle taas palasi.
tinasaani tiksudessa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Kulkuset vain reess채 helkkyi,
raksudes rahase looga.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 tiu ut luokissa kilisi.
Hobu hirnusi, h체hisi,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Hepo hirnui p채rsk채hdellen,
kaeras철철ja kaljateli,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 korskahdellen kauransy철j채,
virku jooksis virge셞ste혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 vire채sti virkku juoksi
koduteeda timpidessa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kotitiet채 kopsutellen,
talviteeda tampidessa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 tepsutellen talvitiet채,
maada j채ista j채rkidessa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kavioissa j채채 vain rouskui,
radada lumista laskes.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 jalakset lumessa narskui.

Talunaine teelisena혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Vaimo nuori matkallansa
k채isi sees sugulasilla,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 sukulaisissa k채v채isi
kulda h천imu kuulamassa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 uutisia vaihtamassa,
aega viitmas omilla,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kotonansa viiv채htihe
omaksilla arma셢lla.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 omaisia katsomassa.

Kui k천neldud vestukorrad,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Kun oli kuullut kuulumiset,
jutud arma셙d a셞tud,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 jutut armaat kertoellut,
k천ned vestetud velitsis,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 tarinoinut veljillens채,
s천saris ridaje seatud,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 sek채 siskoille puhunut,
naine teeda jatkajeli,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 vaimo taasen matkaa jatkoi
koduteeda kiusa셞li,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kotitiet채 kirskutellen,
rutateli ruunakesta,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 hoputti hyv채채 hevosta,
taas ajasi h채채d hobusta,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kelpo ruunaa kannusteli,
hiiruda h체hisevada혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 savakkoa p채rskyv채ist채,
kaeras철철jad kaljuvada.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kauransy철j채채 kiirehtihe.

S체da철철 k채deje saije.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Keskiy철n jo hetki koitti,
횜철 oli valge ja valusa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kirkas y철 oli, valoisa,
taevas helge ja heleda,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 hele채lt채 taivas n채ytti,
kuuvalu h천beheline,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 hopeana kuukin hohti,
valusid valevad v채ljad,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 ahot loisti vaalehina,
heletid laged lumised,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 helisi lumiset niitut,
j채rve seljad s채tendasid.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 s채teiliv채t j채rven selj채t.
Pilved purjetid 체lalla,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Yl채h채ll채 pilvet kiiti,
pilvel천ngad laskusivad,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 hattaraiset taivahalla,
rangad valge셞d valusid혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kuutamossa purjehtivat,
hiilgessa h천belisessa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 hopeisina hohtelivat,
v채lke셞s valendavassa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 vaaleassa v채lkkehess채,
heletuses 천hkuvassa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 hele채ss채 hehkussansa,
valussa rohelisessa.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 vihre채ss채 nyt valossa.

Naine sai m철철da m천isa셙sta,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Ajoi kartanon sivuitse,
m철철da m천isa p천ldudesta,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 pellot moision ohitti,
laskus v채ljalle lagelle,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 aukealle lasketteli,
soov채ljalle valge셞lle,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 r채meen reunaan viimein saapui,
s채rassa s채delevalle,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 loistehessa suo vain s채ihkyi,
kuuvalussa v채lkuvalle.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 v채lkkyeli kuutamossa.

Naine noori ree p채rassa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Vaimo nuori ohjaksissa,
saanissa suhisevassa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 reess채ns채 suhisevassa,
lume sees luhisevassa혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 lumitiet채 suihkivassa,
l천ije vaate셞 lagelle,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 ymp채rilleen vilkaisihe
lagelle lumeliselle,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 lumiselle aukiolle,
silmad soov채lja poole,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 k채채nsi katseen suota kohti,
n채gi naise, pilvepikku,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 n채yn karmean havaitsi:
kao v천ika셙 kavatsi혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Nainen pilvenkorkuhinen
ree lappella laskevada,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 aivan vieress채 k채veli,
virguga samuvad v천itu.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 hevon kanssa kilpaa kulki.
Naine ta m채rkas marduseksi,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 astui siin채 niin kuin haamu
kummituseks kuuvalussa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kummitus tuo kuutamossa,
varjuks pilvede vilussa.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 varjona v채liss채 pilvein.

Naine noori maltas meelta,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Vaimo nuori malttoi mielen,
maltas meelt, talitsi hirmu,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 piilotti pelon povensa,
kinniti k천vaks s체dame.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kovetti syd채men tunnon,
Pidi naiselta p채rima,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 aikoi toiselta kysy채,
kummituselta k체sima,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 aavehelta tiedustella,
v천ika셙lta vaidelema,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kummitusta kuulustella,
kuhu ta k천nnib hilja 철철se,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 minne matkaa my철h채채n y철ll채,
kuuvalussa kiirusteleb,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kunne kulkee kuutamossa,
sammub t채htede s채rassa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 astuu t채htien valossa,
h천be taeva tuike셞ssa.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 hopeaisten loistehessa.

Hirmu haaras naise noore,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Kauhu t채ytti nuoren vaimon,
valdas julge셞 s체dame:혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 pelko rohkean syd채men,
s체da l천i l천disemaie,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 joka hakkasi rajusti.
hambad suus l천gisemaie,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Hampaat nuorikon kalisi,
k체lma kahmu s천itis selga,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 v채reet kylm채t selj채ss채ns채
selja rooduda ragisti,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kutittivat selk채piit채,
j체disteli roo체dida,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 ytimi채 pitkin kiiti,
kubemida kutkuteli.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kupeita jo kutkutteli.

Naine noori ree p채rassa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Vaimo nuori reen per채ss채
kabu lubja karvaline,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kauhusta nyt kalvenneena,
jumetu jubedusesta,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kasvot kalkin valkoisina
ei uskunud p채채da p철철rda,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 uskalla ei k채채nt채채 p채채t채,
silmi k채채nda k천rvallessa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 vilkaista sivulle reest채,
vaadet luua v채ljaspoole,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 yli laidan kurkistella,
ta tundis tagana v천천ra혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 tunsi vierahan takana
reesaballa seisavada,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 jalaksilla seisomassa,
jaluksilla j채채jalulla,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 jalat j채iset kannoillansa,
pidavada reep채rasta,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 k채det luisevat per채ss채
korjusta k채silla luisil,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 takalautaan tarttuneina.
ilged naeru ilkuvada,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Inha nauru ilkkuvainen
murelista muigavada,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 korviinsa kajahtelevi.
suu kadala kalma karva,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Suu katala, kalman karva,
ilge셞d lihata l천uad,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 lihattomat tyhj채t leuat,
silmad 천천nesad, s채rata,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 elottomat, ontot silm채t,
terakesed tuike셞ta.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 silm채ter채t kiillottomat.

Naine nooruke re셞ssa혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Vaimo nuori reess채 istui
habisi kui haavalehti,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 vapisten kuin haavan lehti,
l천disi kui lipuvarras,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 t채risten kuin lipputanko,
s체da jo k체lma kuue alla혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 syd채n kylm채 sykki h채ll채,
raudk체lma kasuka alla,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 raudanj채inen turkin alla,
raske kui see rahnu t체kki,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kivipaaden painoisena.
siiski sai sasida piitsa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Reest채 piiskan h채n hamusi,
vitsa v천tta veereltasa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 vitsan otti vierest채ns채,
roosa kahmata re셞sta,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 ruoskan kouraan kahmaisihe,
l체체a hiirud, h채채d hobusta,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 savakkoa selk채채n iski,
kaeras철철jada kalista,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 vire채t채 l채im채ytti,
virutada virku hoosta.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kauransy철j채h채n osuvi.

Hiiruke m체risti s천ita,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Hepo juoksi nyt ravaten,
nelistella kaeras철철ja,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kaikin voimin kauransy철j채,
ruunakene rutta셞lla혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kelpo ruuna rynnisteli,
l채bi 철철, l채bi heleda,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 l채pi y철n, l채pi valoisan,
l채bi vaikuse valusa,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 l채pi hiljaisen h채m채r채n,
kuu kuma kaledad karva,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kuu vain kelme채 kajasti,
t채he tuigete tuliste.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 taivahalta t채hdet tuikki.

Kui naine koduje saije,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 Vaimon tullessa kotihin,
kodu 천ue 천igusije,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 k채채ntyess채 kartanolle,
kadusi re셞lta varju,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 katosi 채kisti haamu,
kummitus re셞 p채rasta,혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 kummitus tuo korjasesta,
mardus j채i mahaje teelle.혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻혻 reest채 tielle j채tt채ytyikse.