Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Kuka hullu juo olutta

PDFTulostaS채hk철posti

kenp채 kittaa mallaksia,
saaden nuppinsa sekaisin,
ajatukset mullinmallin.
Enp채 hy철ty채 havaitse
tuosta kaljan kiskonnasta,
enp채 hy철ty채, hyvett채,
enp채 mielen nostatusta.

Kalja kahjoksi tekevi,
olut viepi j채rjen p채채st채,
johtaa tyhmihin tekoihin,
채lytt철miin tepposihin.
Maha kasvaa vain mahoton,
ihraa kertyy vy철t채r철lle,
kunto kurjaksi menevi,
halun viepi ty철skennell채.

Kalja kahjoksi tekevi,
houkuttelee taakse sompan,
antaa vauhtia ajohon,
pist채채 kaaran lent채m채h채n,
nappi laudassa Ladassa
kaljaveikon vempeleess채,
kunnes loppuvi 채kisti,
pikiteiden pientareelle.

Henki katkolla jokaisen,
kaljaveikon kyytimess채,
mutkat suoriksi ajavi,
poukoileepi sinne, t채nne,
kunnes rakkine romuna,
lyhtypylv채s katkenneena.

Kuka hullu juo olutta,
terveytens채 turmeluksi,
maksa sippaapi monelta,
usealta k채rsii sielu,
taikka p채채 menee pilalle
채lli t채ysin t채rveltyypi.
Silloin nyrkki heilahtaapi,
veitsi viiltelee lihasta,
paukkuraudat paukahtaapi,
sovut perheell채 hukassa.

Se on hullu ken olutta,
juopi mielen vaurioksi,
ett채 hilpe채 humala
veisi murheet menness채ns채.
Mutta pett채vi pahasti,
miekkonen vaan itse채ns채,
iskee kankkunen rajusti
aamu hetken saapuessa.

Toki huurteinen halulla
kallistellaan saunoessa,
taikka kuumalla kes채isin
kylm채 kalja helpottaapi,
mutta viisaampi v채h채sen
katsoo tarkoin tarpehensa,
eik채 liiaksi lipit채
mallasjuomaa masmaloihin.