Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Immen l철ysin ihmeellisen

PDFTulostaS채hk철posti

Kuljin, kaartelin kylill채
yksin채ni, vailla noita
tunnusmerkkej채 hyvi채,
joista n채hd채채n silm채yksell채
onko mies ihan mit채t철n,
vaiko kunnon kansalainen.

Moni katseli kysellen,
kysellen ja kuulostellen,
onko miehell채 mahikset
t채ytt채채 tarkoin vaatimukset,
josta kasvaisi lopuksi,
yksil철 niin hy철dyllinen.

Eih채n sinkkuna siki채,
yksin kasva poikasia,
on siis teht채v채 tilaus,
varattava vaimon puoli,
joka synnytt채채 sopivat
tytt채 ret ja poikalapset.

Siisp채 mestoille menoksi,
jospa vaikka onnistaisi?
L철yd채n tytt철sen mukavan,
joka ollut k채ytt채m채tt채,
on siis ehta ja sive채,
ilman miehen kosketusta.

Kohtasin sen sattumalta,
aivan summassa tapasin
neidon, muita kaunehimman,
immen kalpean, ihanan,
kainon, pienen, n철yr채nlaisen,
jonka perheeni emoksi,
otan kohta vierelleni.

Katsoin kerran, katsoin toisen,
katsoin kerran kolmannenki,
johan tuon sanoiksi saatoin,
tytt채relle tuumiskelin:
- Voiko olla noin sorea
ihmiseksi synnytetty?
Voiko olla noin ihana,
kuolevaksi tarkoitettu?
Voiko olla noin hele채,
eloon julmaan juurrutettu?
Kenties kohtasin unelman,
ihmeen suuren sattumalta?

- Jospa kertoisin sinulle
tunteet kuumat kummalliset.
Lemmen tuskani tuliset,
rinnan poltteen riuduttavan.

Impi kainosti hymyili,
silm채t kutsui kaihoisasti,
mulle merkiksi s채teili,
teki homman helpommaksi.

Jopa notkistin nikamat,
pistin polvet permannolle,
siihen neitosen etehen,
viereen immen ihmeellisen.

K채si tarttuikin k채tehen,
huulet lausui lausehia,
suuni silmukat sopersi,
kieli keksi kiemuroita,
sanaleikkej채 somia,
runojakin lystikk채it채.

Immen saisinko omaksi,
kaunokaisen vierelleni,
elon taipaleen varalle,
perheen suuren saamiseksi?

Impi vaieten hymyili,
k채채nsi p채채ns채 kallellensa,
sitten suullansa sanovi,
rusohuulin hurmaavasti:

- Toive turha tuo totinen,
ajatus niin kummallinen,
sit채 en min채 sulata,
enk채 pohdi ponnekkaamin.
Min채k철 vaimoksi tulisin,
surkealle supparille,
sulle raatamaan rajusti,
채채reen hellan heilumahan,
lasten purkuhun panisit,
mahan suuren kantajaksi.

Ehei, siihen en s채kerry,
suostu en m채 sellaiseksi
pirttihirmuksi pahaksi.
Luisen nyrkin nyrhim채ksi,
채ksyn miehen potkimaksi.

Sielun s채ilyt채n sive채n,
aarteen parhaan murtamatta.
Kaiken Luojalle palautan,
puhtaana kuin saadessani.

Mene siis, sin채 mokoma,
muille maille vierahille,
jossa huorat on hupina,
portot vahtii porrasp채iss채.

Impi siiville solahti,
nousi tytt철 lentimille,
oli enkelin n채k철inen,
t채채ll채 k채ynyt k채채ntym채ss채?

Katsoin kaiholla per채h채n
neito kaunis huiskutteli,
mulle miehelle nololle,
syntiselle saatanalle!