Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Puhumattako parasta?

PDFTulostaS채hk철posti

Tuli vastaan tumma poika
nappisilm채 nuorukainen
hetken katsee t kohtasivat
silm채t toisensa tapasi.
Heti j채rkeni j채t채tti
채lyni lomalle l채hti
syd채n sykki heikkop채inen
pumppu puski kuin paraskin.

Sanoiko mit채, sanoiko?

Ei sill채 mit채채n v채li채
riitti silmien puhelu
piisasi hymyn tapainen.

Avioon menimme sitten
napsautimme naimakaupat
alkoi tuttu tuo tarina
vaimon messu miehellens채:
Puhuisit jotain minulle
puolikin sanaa sanoisit!
Edes voisit suun avata
heilutella huuliasi
herkkua murutkin mulle
palat pienetkin parasta.

P채p채tin m채 p채iv채t pitk채t
itkeskelin iltojani
valittelin vuosikaudet
kymmenetkin kailottelin.

Hyvinh채n k채vikin t채ss채
eip채 ensink채채n pahasti:
Minulla kehittyi kieli
liukkaaksi ja letke채ksi.
Olen oppinut jotakin
turhaan en ole el채nyt!
Viisastuinhan vanhetessa:
Mit채 miehen mykkyydest채
hiljaisuudesta h채t채ilen
kun ei suutu mun satuihin
tympeenny tarinoihini
se v채h채puheinen V채in철
sanomaton sankarini!

V채in철n vastaus vaimollensa:

El채m채t채 Lempin kanssa


Tuli tytt철 t채htisilm채
tosi n채tti neitokainen.
Katsoi silmiin kaihoisasti
r채psytteli ripsi채ns채.
Oli oikeaa tekoa,
varsin vaimoksi sopiva.

Se oli minun menoa
t채m채n kundin kuljetusta.
Uskoin: alkoi autuuteni
onni kohdalle kolahti.

Mit채 siin채 miettimist채
pohdintaa pojalla t채ll채.
Eikun h채iden hankinnaksi
k채yntiin kaikki kuulutukset.

Alkoi arki jo avion
pienet piltit pirtin t채ytti.
Minne h채ipyi hellij채ni
sulostuttaja katosi?
Joko muuttui mammaseksi
tupaani tuli pomoksi?

Oli mets채채n se menoa
syytt채 suolla suksimista:
H채n kaipasi kumppania
juttuseuraani janosi.
Omaani min채 odotin
kadonnutta kainalosta.
Puhumatta siis pyh채sti
lausuntoja laatimatta.

Jo on tultu t채nne asti
kurssit k채yty kunnolliset.
Opittu jo oikeasti:
tunteelliset, tarpeelliset,
kaikki kulkevat mukana
repussamme reissun p채채ll채.
N채in me rikkaiksi tulimme,
siis min채 ja Lempi-vaimo,
korvaamaton kainalossa.