Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Kullalleni

PDFTulostaS채hk철posti

Oma kultani korea


Kauan vuosia kulunut,
paljon matkaa taivallettu
my철t채ist채, yl채m채ke채,
hellett채 kuin pakkass채채t채.

Siit채 mieli on iloinen,
auvo suuri sielussani,
kun on kultani korea,
siippa siev채 rinnallani.

Onnen mittani minulla,
mukavalla miekkosella,
on niin viet채v채n venyv채,
jousen lailla jousteleva.

Onnen maistelen muruina,
viivytellenkin v채lill채,
joskus riemulla rep채isen
onnen maljan pohjaan asti.

Mutta luovuttaa osaanko?
Hyv채채 mielt채, onneakin,
vaiko pelk채st채채n varailen
onnen kortit itselleni?

Muilta tuo pit채채 kysell채,
syrj채isilt채 tiedustella,
ehk채 vaimo sen sinulle
kahden kesken paljastaisi?


Laulan laulun kullalleni


Olen t채ysin onnellinen,
ilman murheita hymyilen,
surut kaikki suitsitettu,
pantu piilohon per채ti.

Onni sieluni sis채ll채,
auvo suuri rinnassani,
vuoksi kultani korean,
siev채 n sielun valtiaani.

Sulle lauluni l채het채n,
kauas kaipuun kaiuttelen,
taakse korpien kivisten,
mets채lammen laitamalle.

Sinne haaveissa haluni,
jospa luonasi olisin,
sinut sieppaisin syliini,
rutistaisin rakkahasti.

Suukon huulille heleille,
punaisille, pehmoisille,
punastumatta panisin,
hamuilisin hellimm채sti.

Mutta kaukana minusta
olet kaunis kultaseni,
siksi lauluni l채het채n
sulle tuulen tuomisina.