Hammaslääkärissä
Kirjoittanut Pirkko Rönkkö
Kauan kestin kärsimystä
kita auki ammollansa,
esillä koko kalusto.
Pora kirskui leukaluussa,
pää tärisi, keikkui kaula,
itse irvissä ikenin.
Vesi kurkussa kohisi,
väänti päätä, murti suuta,
sydä n rinnassa sykytti.
Tuppoja kitani täynnä,
tihrusilmät pullollansa,
otsalle hiki kihosi.
Liekö kuolema tulossa?
Koita nyt jo rauhoittua,
ei se kestä ainaisesti.
Ajattelepa tulosta:
Kuinka kaunis on kalusto,
hampaat helmen hohtavaiset,
somat, säihkyvät säkenin.