Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Mets채tyyppien tarina

PDFTulostaS채hk철posti

Mets채st채h채n me tulimme,
Suomen kansa kauan sitten.

Mets채채n aina my철s menemme
tai ainakin kaipailemme
kaupungeista ja kylist채,
tunkkaisista taajamista,
pakokaasujen hajusta.

Se on sielu Suomi-neidon,
maan t채m채n pohjolan per채ll채,
alla Karhun ja Otavan,
napapiirin naapurissa.

Mit채 muistat metsist채mme,
vai joko unohdit kaiken,
tiedot nuo biologian,
oppikirjan kertomukset:

Osa yksi: kuiva kangas


M채nnikk철inen kuiva kangas,
helppokulkuinen ja harva,
kevyt siell채 on혻 k채vell채,
on tilaa paljon ja valoa.

혻혻혻 Kasvillisuus on karua,
혻혻혻 maaper채 kun on soraista,
혻혻혻 taikka hiekkaista lajia,
혻혻혻 kasvaa varpuna kanerva,
혻혻혻 monin paikoin puolukkakin,
혻혻혻 ja joskus variksenmarja,
혻혻혻 pohjalla poronj채k채l채,
혻혻혻 sammalia siell채 t채채ll채,
혻혻혻 heini채 v채h채n lis채ksi,
혻혻혻 ruohoja ripauksen verran:
혻혻혻 kev채tpiippo, kultapiisku,
혻혻혻 mainittakoon maitikkakin.

Lintujoukkokin on niukka,
lukum채채r채lt채채n v채h채inen,
vaan on laulavat lajinsa:
mets채kirvinen on runsain,
hy철nteissy철pp철 harmaasieppo,
kulorastas, lepp채lintu,
siin채 t채rkeimm채t meniv채t.

혻혻혻 Nis채kk채it채 niukahkosti,
혻혻혻 vain poro ja mets채peura,
혻혻혻 niille riitt채채 sen ravinto.

Vaan on kyll채 hy철nteisi채,
m채nnynsy철ji채 monia:
mittari ja pisti채inen,
kehr채채j채 ja k채rs채kk채it채.
Kerrottakoon perhosista
sinisiipien lajisto.

혻혻혻 L철ytyy sielt채 sieni채kin:
혻혻혻 kangasrousku ja 밾apero,
혻혻혻 on hallavahakastakin
혻혻혻 ja korvasieni채 kev채채ll채.


Osa kaksi: tuore kangas

Hieta ja moreenimailla
ravinteita on enemm채n,
maa pid채tt채채 paremmin vett채,
se rehev철itt채채 kasvustoa,
on kyseess채 tuore kangas.

혻혻혻 Kuusta kasvaakin eniten,
혻혻혻 muita puita sen ohella.
혻혻혻 On my철s harva pensaskerros,
혻혻혻 p채채osaksi kuusen tainta,
혻혻혻 lehtipuitakin lis채ksi:
혻혻혻 raita, pihlaja ja haapa.
혻혻혻 Mustikka on valtavarpu,
혻혻혻 paikoin l철ytyy puolukkaakin,
혻혻혻 vanamonkin voi tavata,
혻혻혻 suikertavan hennon kellon,
혻혻혻 aukkopaikoilta kanervan.

Runsaammin on ruohojakin:
k채enkaali, mets채t채hti,
lillukka, oravanmarja.

혻혻혻 Heini채 on my철s enemm채n,
혻혻혻 tosin kaksi vain lajia:
혻혻혻 mets채kastikka ja 뱇auha,
혻혻혻 kasvavat kovin tiheiksi.

Sammalta on paksu patja,
j채k채l채 l채hes h채vinnyt.

혻혻혻 Kuusella on kumppaninsa,
혻혻혻 hyvin paljon hy철nteisi채,
혻혻혻 monipuolinen lajisto:
혻혻혻 j채채r채t, kirvat, kuoriaiset,
혻혻혻 perhoset ja pisti채iset.

Sieni채 esiintyy my철skin:
tatit, rouskut ja haperot,
vahverot ja torvisienet,
usein kasvu on satoisa.

혻혻혻 Lintum채채r채 kasvaa t채채ll채,
혻혻혻 laajentuu my철s sen lajisto:
혻혻혻 punarinta, laulurastas,
혻혻혻 tiltaltti sek채 tiaiset.


Osa kolme: lehtomets채


Rehevimm채t metsist채mme,
nuo monilajiset lehdot,
tavataan ravinteisilla,
alavilla multamailla.

혻혻혻 Harjuillakin on omansa,
혻혻혻 niinsanotut kuivat lehdot.
혻혻혻 Lehdot kukkivat kev채isin:
혻혻혻 sinivuokko, valkovuokko,
혻혻혻 kiurunkannus, linnunherne,
혻혻혻 k채enrieska ja imikk채,
혻혻혻 siin채 joitakin nimi채.
혻혻혻 N채m채 peittyv채t kes채ll채
혻혻혻 kun taas kukkii vuohenputki,
혻혻혻 k채enkaali, karhunputki
혻혻혻 ja varsinkin oravanmarja,
혻혻혻 tulkoon t채ss채 mainituksi
혻혻혻 my철s pohjoisten lehtojemme
혻혻혻 valloittava valtakasvi,
혻혻혻 kaunis mets채kurjenpolvi.

Kasvit pohjakerroksessa,
siis sammal- ja j채k채l채peiton,
voi havaita harvemmaksi,
mutta se on monilajinen,
kaunistaen kallioita,
puunrunkoja ja kivi채.

혻혻혻 On saniaislehtojakin
혻혻혻 kosteilla, m채rill채 mailla,
혻혻혻 puronvarsinotkelmissa.
혻혻혻 Korkeat saniaisemme:
혻혻혻 kotkansiipi, hiirenporras,
혻혻혻 alvejuuri ja imarre,
혻혻혻 kasvavat tihein채 siell채.

Pensaskasvusto on runsas:
koiranheisi ja n채si채,
lehtokuusama ja tuomi,
vadelma ja paljon muita.

혻혻혻 Kaikki puutkin viihtyy siell채
혻혻혻 luontaisimmat p채채lajimme,
혻혻혻 etel채ss채 my철s jalotkin.
혻혻혻 Tilasta ne taistelevat,
혻혻혻 ja kamppailevat valosta,
혻혻혻 kasvupaikan hallinnasta.

Pienel채imi채 on paljon,
y철- ja p채iv채perhosia:
kehr채채ji채, y철kk철si채,
haapaperhonen komea
ja rauhoitettu apollo.

혻혻혻 Kirvojen ja kuoriaisten,
혻혻혻 ja maakiit채jien lis채ksi
혻혻혻 etanat el채v채t t채채ll채,
혻혻혻 samoin kuin monet kotilot.

Kun taas nis채kk채iden nimist채
maamyyr채 on merkitt채vin,
lehtometsien asukas.
Mieluistahan multamaahan
kaivella on k채yt채vi채,
ravintoansa hakea,
hy철nteisi채 ja matoja.
Se ja mets채hiiri-serkku
muovaavat monen ravinnon:
petolintujen, ketunkin,
se n채kyy n채채t채m채채r채ss채kin,
kuin my철s suojellun lumikon.

혻혻혻 Lehdoissa soi linnunlaulu,
혻혻혻 sirkuttelu ja liverrys,
혻혻혻 se onhan ihanteellinen,
혻혻혻 suotuisa pesint채paikka,
혻혻혻 tarjoten vakaan ravinnon.

Siell채 voi siis kuulla n채iden,
lehdon laulutaitureiden;
mustap채채- ja lehtokertun
kultarinnan ja tiaisten,
satakielenkin lumoa.