Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Koneistajan mittavirhe

PDFTulostaS채hk철posti

L철ysi lastun Laamalainen,
kiemuran, alumiinisen,
Itse tuo kysy채 virkki:
쒶ahtaakohan tarkoitettu
ter채kselle ainoalle,
tynnyrikin tyhjimm채inen?

V채lkky velho Veikurainen
kuvan piirsi pikkuruisen,
palaan pahvia pakersi,
viivoin nuhruisin nyhersi,
mitoin aivan summittaisin.

V채lkky velho Veikurainen
lausui laulaen nimesi:
쒳yrsi Jyrki Kyrmyniska,
hilppaa pintaa vain hivenen.

Neuvoi v채lkky oppilasta:
쒵astun verran riimittele,
tyynny viel채 mielelt채si,
kunnon vasteet kiinnittele.

V채lkky velho Veikurainen
lavallisen aihioita
tyk철 ty철st철n verran ty철nsi,
lykki, onnen toivotteli.

Kohtaan aiheen aiottuhun
aineen nosti p철yd채n p채채lle.
Vasten vasteita lep채si
ter채s musta ruostehinen.
Jyrki poika suunnitteli,
hiest채 m채rk채n채 hikosi.

Hetken mietti, toisen kerran,
ohjeet n채yt철lle naputti.

Lauloi Jyrki innoissansa,
tanssi tahdissa koneensa,
nuotin vierest채 vihelsi,
riimit s채ikeiset s채velsi:

쓁eisas virren vainolainen,
puheitansa py철ritteli,
s채rm채t s채ttien s채helsi.

Piti sorvin kaunihisti.
Poras pieleen pienen rei채n,
suuren sorvas soikeaksi,
kierteen kieroksi kiristi,
veti viistehen vinoksi. 혻

Aarne Armas Autereinen,
hitsareiden hitsipilli,
mitat metrin antoi, viina
tuotti tauon, viikon, kahden .

Kaunotukka kallisteli,
lainehilla liehutteli.
Kaatui kallis kaunotukka,
liinaharja lainehilla.

Veli muljuun, suistui veikko,
kaatui, mustaan multaan maatui.

Nousi heila kaunokainen,
yl철s portaat ponnisteli,
keikkui sinne, keinui t채nne,
heilui pyrst철, keinahteli.

Siin채 Jyrki tirkisteli,
tipun bongasi todeten,
tipun aarteet aatoksissa.

Loppui loitsut, loittonivat,
muljahteli mustuaiset,
sanat turtui Jyrkin suusta,
Kalevala kaavoissansa.

Pomppi terhakas ter채nen,
p채in jo vasteita ajeli,
ryskyen kone rys채hti
n채ytt철 pieni vain pihisi.

Jyrki kiivaasti kirosi,
suusta p채채sti perkeleit채:
쒿urmiohon vei tuloksen,
v채lkyn velhon Veikuraisen!

Keturalle, kohtalolle,
laulut laitteen lakkasivat.
Huusi hurjat huudahdukset,
puna naamalla puhisi.

Vehtailipa Veikurainen
ojentaen oppilasta.
Suunnan n채ytti Ainon luokse,
tyk철 ehj채n ty철konehen.

Avulias Aino aina,
koulutetun tiet채v채inen
tentti ty철st철n tarkoituksen,
laadun aihion tivasi,
antoi uuden ty철kalunkin.

Tunnollinen Laamalainen
koneen kuntoon saattoi saada,
laittoi laitteen loistavaksi.
Fanuc loisti jyrsi채inen.

Lastut lattian lakaisi,
maton puhtaaksi puristi.