Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Miksi kutsutaan minua?

PDFTulostaS채hk철posti

Mulla on muhkea mini채,
varreltansa vallan paksu,
uuman kohdalta upea!

Kutistuu se kyll채 kohta,
hoikkenee jo hetken p채채st채
laatiessaan laitoksella,
sairaalassa saadessansa
pienen parkuvan paketin,
ihan uuden ihmistaimen.

Kun se pikkuinen ipana
kohta kannetaan kotia,
tuodaan turvakaukalossa,
se on maailman napana
vallankin sen vanhemmille,
채idille sek채 is채lle.

Mutta meik채l채isell채kin
on edess채채n el채m채nmuutos,
uusi aika alkamassa.

Saan taas vauvan varttuessa
olla taimelle tukena,
ihmislapsesta iloita
isovanhemman osassa.

Ukk oni on kohta ukki.

Vaan mik채 on minun nimeni?
Iso채iti, mummo, mummu,
mummi, mumma, mamma, muori,
vanha채iti, 채mmi, fammu?
Mik채채n ei kuulosta omalta,
eik채 tunnu istuvalta.

Mutta luulenpa lujasti,
uskon vallan varmastikin,
ett채 kun saan kuullakseni
mink채 vain nimist채 noista
lapsenlapsen lausumana,
suppusuun supattamana,
se on soinniltaan suloisin,
makein maailman sanoista.혻