Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Aurinko ja l채채kehoito

PDFTulostaS채hk철posti

Ennen niin kesy el채j채
on nyt t채ysin ty철l채채ntynyt.
Nahkaan iski kurja tauti
on kuin pikku painajainen.
pinta nousee rakkuloille
s채teitten sipaisustakin.

Muuten ois mukava olla
pitkin poikin auringossa.
Pest채 pyykit laiturilla,
jopa halkoja hakata
miks' ei kasvimaan tekokin
mieleen muisto lie mukava
tehd채 ty철t채 kaikenlaista
niin kuin aikojen alussa,
ennen taudin pannahista,
joka vauhdin uusiks pisti
keikahutti kulkutiens채.

Iho arka auringolle,
alkaa karmea kutina.
Fibro vaatii l채채kehoidon,
joka n채ppyl채t tekevi,
kultapallon paistehessa.
Kutka raivona edeten
nousee sormien v채list채
yl철s pitkin kyyn채rvartta.

Etsii, raukka, varjopaikan
puiden katve on sopivin.
Vesi ehk채 viilent채isi,
muttei sent채채n liian kylm채,
siit채 suuttuu 쓋ibrolainen,
paha peikko hy철kk채채 y철ll채,
ei anna unien tulla,
rauhan ainakaan suloisen.
Usein kurjista unista
koostuu kehno 철inen aika.

Menep채 siis pois m철kilt채,
toisia kadehtimasta,
katsomasta paidatonna
rannoilla lomailijoita.
Istu suojaan nelj채n sein채n
luokse tietsikan asetu,
mieti maailman menoa,
onnen 쓐akkusen jakoa:

Miksi toisen kaikki taudit,
miksei puoliksi jaettais?
Kun on velka kummallakin,
talous kahden maksettava,
suurin piirtein hy철tysuhde.
Huvit annettu yhelle!

Toinen raapii tuskissansa,
y철ll채 harvoin kyljenk채채nt철
hiljaa hoituu 채hkym채tt채.
Varoo, ettei valvottaisi,
untaan kuorsaavaa havauta.

Joskus voisko vuorotella?
Vaikkapa vain viikon verran?
Pit채채 kutkat, selk채tuskat,
puoliso, papin sanoma?

Tasan ei mee onnen lahjat.
Mutta pieni vaivatauko?
Viikon, toista, l채채kkeet철nn채
saunoisi, pulaisi, uisi,
istuisi ilta -auringossa!?

Saisi keltavahveroita,
kopan toisi, taikka kaksi
jotka joutaa putsaella
se joka viruu sis채ll채
kutkan kanssa, vaivan kanssa.

Siin채h채n toki menisi,
monta litraa sieni채kin.
Ja 채mp채ri puolukoita.
Siell채 huilailis v채lill채,
sitten loppuun puhdistaisi
mets채 n saaliin kukkuraisen.
Sais pakastus kuntoiseksi,
siten kuin nyt toimii toinen.

Kivun kanssa kilpailisi,
ett채 ei pilaannu marjat,
m채t채ne tatit komeat.
On mist채 v채s채t채 toiste
kastiketta kaikenlaista.
Soppaa mustikan makuista,
puuroa niin puolukkaista.

Menisi niin mielell채ns채
mets채h채n molemmat viel채
pitk채n p채iv채n poimiskellen.
Se, jolla kivuton viikko
illan l철ylyss채 kehuisi:
"Olinpa taas ahkerana,
onpa puoliso sinulla!
Eteen sulle kaikki tuopi,
senkun pikkusen sutaiset,
panet s채il철철n, kiehauttelet.

Viet kaupunkiin kellarihin,
vaikka t채ysi pakkas arkku,
viel채 sinne mahtuu purkki.
Ja viel채 n채m채 ja nuokin?