Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Lumikki

PDFTulostaS채hk철posti

Miest채 vilkkui viidakossa
hypistellen, h채채riskellen,
kuka kullekin kumarsi.

Tuli yksi ylle muitten:
lumineito, kauniskaula,
tummatukka, kelv채kulku,
punahuulilla hymyily,
aurinkoa antavampi.

Eip채 j채채nyt huomiotta.
Kaikki seitsem채n sulasta
ylt채 p채채lt채 ymm채ll채ns채,
soperrellen, suostutellen
lumikaulajoutsentansa
rinnallensa ruikuttivat.

Neito l채hti, niin kuin kaikki
ovat kerran l채hte채kseen.
Suori sorsana salolle,
kurkiauran kulkuteille?

Pelastuksen p채iv채채n asti
tytt철rukka, kauniskasvo
lasisessa laivassansa
saaren synke채n syliss채.

Orvonkukka, kumma kukka
siell채 huojuu hiljallensa.

Opetus:
횆l채 kutsu kukkaseksi!
H채 net Tuonen prinssi keksi.
Silloin turhaa huoli, hoppu:
henk채ys ja kaikki loppu.