Hannu ja Kerttu
Kirjoittanut Terttu Tupala
Isä metsähän menevihalkojansa hakkaaksensa.
Äiti hääri huolinensa,
säälei säkkihin evästä.
Lapsukaiset hyppelehti
kassiansa kanniskellen.
Kä ki kukkui kertojansa.
Lehto mahlalta lemahti.
Joko kuului kirveskolke?
Vaiko korppi konkotteli?
Pöllö huusi hullun lailla
kumealla kurkullansa?
Yöksi painui päiväkulta.
Metsänpeittoon syöksi lapset,
houkutteli hukkamaille.
Mikälie se outo lintu,
loihti ihmislapsen mielen.
Pois on poikkesi polulta,
hakeutui harhateille.
Piparkakku – vieras kakku!
Emon leipä toisenlainen.
Kuka muistaa lämpimäiset
sipsisapsut ahmiessaan?
Opetus:
Älä usko houkutusta,
älä julki tai salassa –
makeampi Suomen leipä,
kuin on kakku kaikenlainen.