Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Lapsukaisen muistovirsi

PDFTulostaS채hk철posti

Oli meill채 Otto-poika.
Tuli lintuna lehosta.

Tammikuuta tuprutteli.

Otto-poika, linnunlapsi
lensi, leuto, tuulitukka.
Silkkiniityll채 siteli
pikkuruisen poikalapsen
Luojan koura, kaikkivoipa,
Lensi leuto, kukkasynty,
p채iv채 n mailta autuailta.
Silm채t orvokinsiniset!

Pikku Otto. Enkelimme.

K채v채isi ja oitis l채hti,
l채hti niill채 lentimill채
korpimaita kolkkimasta,
er채maihin eksym채st채,
s채채styi tappotanterilta,
tukkasotkan soitimilta.

Muuttolintu, p채채sky pieni,
siipisiuko, niin sininen.
Siell채 viihtyy silkkisiipi,
Taaton taivaisen tuvassa,
ylimm채isen orren alla
unilintujen luvussa.

Vaikk' olis elo ihana...

Edellisen runon kirjailija T. T. on kirjoittanut v. 2002 muistellessaan pikkuvelje채ns채 Ottoa, joka kuoli vain muutaman tunnin ik채isen채 v. 1927. Otto on haudattu Mouhij채 rven kirkon viereen.