Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Menneisyyden varjo

PDFTulostaS채hk철posti

J채채tyi mainingit mereni,
peittyi routakannen alle
vangiksi viluiset virrat.
Sai talvi syd채meheni,
kaamoksessa harhaelin
keskell채 suven suloa.

Oi, milloin tulee se tuuli,
milloin se kev채inen l채mp철,
joka murtaa j채isen kannen,
vapauttaa vankilasta
v채syneet ajatukseni!

Tuota mietin y철syd채nn채,
aprikoin unettomana,
kuun j채채kylm채ss채 ivassa.