Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Vanhat toverit

PDFTulostaS채hk철posti

Kuljimme el채m채n tiell채
yht채 matkaa yst채vin채
milloin helteess채 hikoillen,
milloin keitailla lev채ten.
Ev채sreppujen sis채ll철n
tasasimme kesken채mme.

Vaan nyt ennen aikojansa
sinut valtasi v채symys.
Muiston polkuja vaellat
maailmassasi omassa,
jonne luoksesi en l철yd채.
Sielt채 ei ole paluuta.

Nyt emme en채채 kykene
tunnistamaan toisiamme,
saamaan aikaan yhteytt채,
siltaa sielujen v채lille.

Itku on ihan l채hell채,
syd채n s채채list채 s채r철ill채
kadonnutta kaivatessa
muistellessa menneisyytt채,
tulevia tuumiessa.

T채m채n p채iv채n harhailuissa
kuljetat mukana kaiken;
el채m채nkokemuksesi,
syd채men salaisen tiedon,
muistot murheista, iloista,
kuvat kaikkein rakkaimmista,
kirkkaimpina kaukaisimmat.

Olet siin채, ja el채m채
sis채lt철n채ns채 sinulle
antaa aina vain enemm채n
outoutta, orpoutta,
luopumista, hiipumista.
Se on ihmisen osasi.

Hiljaa k채tt채si puristan,
kun t채ss채 jutustelemme.
T채m채 on minun osani,
paikkani ja teht채v채ni.