Kalevalaisen Runokielen Seura

Lasten joulupaketti

Kirjoittanut Oiva Pennanen

TULE JOULU JÄLLEEN MEILLE

Tule joulu jälleen meille.
Tule tuoksuna tupahan,
tule lunta porraspuilla,
tule liekkinä tulien.

Tule joulu jälleen meille,
tule riemuna ilojen,
tule rauhana ihmisille,
tule lämpönä sydämen.

Tule joulu jälleen meille,
tule herkkuina monina,
tule tuoksuna piparien,
tule kukkina somina.

Tule joulu kaikillekin,
tule köyhäänkin kotihin,
tule rikkaana lahjoinesi,
tule lapsesta iloiten.

OI JOSPA TULISI JOULU

Oi jospa tulisi joulu,
sydämiemme iloksi,
rinnassamme rauha  suuri
lahja kaikista parahin.

Oisi Joulurauha meillä,
olo lämmin ja ihana,
pois riita ja pahamieli,
poissa katkeruus, kateus

Hijentyä kaikki voisi,
nauttia Joulunriemua,
ja syntymää pienen piltin,
koko joukolla iloita.

JOULU SAAPUU RIEMUINENSA

Joulu saapuu riemuinensa
herkkuinensa, lahjoinensa.
Tänne lapsien iloksi,
vaihteluksi vanhempien.

Joulussa on juhlan tuntu
kun on lunta valkeana
verhona maan mustan päällä,
paljon puiden oksillakin.

Pakkanenkin paukutellen
jääti järven kestäväksi.
Tule joulu riemuksemme
odotamme innokkaina.

JOULUN KYNTTILÄT VALAISTEN

Tänään riemuita taas saamme
joulun suuren juhlinnasta.
Riemun tunne tulvahtaen
tulee rintahan jokaisen.

Lapsen niin kuin vanhemmankin
mieli herkistyy hyväksi.
Silloin rintaan saapuu rauha,
tahto helläksi jokaisen.

Joulun kynttilät palavat
pirteissä myös pienemmissä,
joulupuu on nurkkaan tuotu
herkut löytyy antimissa.

Piiri pieni pyörimässä
koko perhe on mukana.
Riemu raikuu rattoisasti
ympärillä joulukuusen.

Harras tunnelma on tuotu
hetkiseksi hiljentyvät
sanomaa näin tulkitessa,
Jouluvirtten kaikuessa.
Sitten voikin pukki tulla
kun on tänne kulkemassa...

KUN LOISTAVAT TÄHDET  ILLOIN

Kun loistavat tähdet illoin
joulu aamua valaisten,
on Jeesuksen juhlapäivä 
juhla kaikkien, jokaisen.

On luontokin hiljentynyt,
kaikki juhlasta puhuvat.
Lumivaipan kaikkialle
tuonut juhlan kunniaksi.

Iloiten nyt riemuitkaamme,
juhlaa lapsosen jaloa,
joka kerran syntyi meille,
valoksemme taipaleille.

HELISEVÄT PIENET KELLOT

Helisee nyt pienet kellot,
kilvaten porot menevät
pukin lahjapulkka täynnä,
lasten luokse jouduttavat.

Kilkattaa nyt pienet kellot,
halki metsien, helisten,
lumisena metsät aivan
kauneutta maisemassa.

Helisee nyt pienet kellot,
jopa vilkkuu jouluntähti,
taivaalla on kirkas hehku
maahan tänne loistamassa.

Helisee nyt pienet kellot,
ajaa pukki pulkallansa
aattoillan hiljetessä,
kuutamon kumoittaessa.

TONTTU TORMAKAS UNESSA

Korvatunturin pajassa,
sekaisin on toimitukset,
kaikki kuiskii kauhistellen:
-Tonttu Tormakas unessa.

Sormi pystyssä Tuhina,
toisia varoitteleepa:
- Hiljaa täytyy meidän olla
ettei Tormakas vihastu.

Sanoo siihen Vaitelias:
- Enhän jaksa vaiti olla,
puhella kun täytyy aina
ettei juutu huulet kiinni.

Saapuu siihen Joulupukki,
näkee tontun nukkumassa.
Ottaa tuota kauluksesta,
ravistellen rattoisasti.

Tonttu Tormakas on vaiti,
käypi työhön tarmokkaasti,
tontut toiset naurelevat
Tormakkaan nukahtamista.

TÄHTI SYTTYI MEILLE KERRAN

Tähti syttyi meille kerran,
aikaa siitä on kulunut,
halpaan seimeen syntyi silloin
Vapahtaja kurjimmankin,
ilon virttä veisatkaamme
juhlapäivänä halulla.

Tähti loistaa meille vielä,
viittana kai matkallamme.
Oppaana näin kaikkialla
Tähti, kirkas matkallasi.

SUURTA JUHLAA RIEMUITKAAMME

Yksin kiikkuu pieni lintu
oksallansa huojuvalla,
tuska täyttää pienen rinnan,
kesän tahtoisi takaisin,
lumi alleen hautaa kaiken,
ruuan hippusen jokaisen.

Kylmä siellä pikkuisella
kupu tyhjänä palellen,
tuuli kylmä puistattaakin
lumi tuiskuna tulevi.

Katsoo lapsi ikkunasta,
voi kun kylmä on poloisen
toki Luoja kantaa huolta
antaa tarpeeseen jokaisen.
Juhlan suuren saaneet oomme,
talven keskelle iloksi,
riemuitkaamme, leikkikäämme,
mielessä ystävä viluinen.

KOLKUTUKSEN NYTPÄ KUULI

Aattoillan tummetessa,
joulu tunnelma katossa
lapset vartoo hiljaisina
milloin kuuluisi kopina,
pukin lahjat jännittääkin,
aika verkalleen kuluvi.

Lapset  kurkkaa ikkunasta,
väliin kurkistaa pihalle,
joko kuuluu pieni tiuku
poron kaulassa helisten,
ei vaan saavu vanha ukko
vielä kuulu ei kilinä.

Kolkutuksen nytpä kuuli,
lapset hiljaa kun odotti,
pukin sieltä saapuvaksi
arvata tuon kai osasi.
Lahjat runsahat mukana,
joulu saapuvi tupahan.

NÄIN ENKELIN SIIVIN ILLOIN

Näin enkelin siivin illoin
yönä joulun varjeleekin
jo lapsonen tietää silloin
että seurassas osaisi.

Näin enkeli siivin illoin
vaarat estänee pahatkin,
hän saapuu mukaasi silloin,
on kanssasi vaaroissakin.

Näin enkeli siivin illoin
sinun untasi vartioiden
ja jos horjuu jalka milloin
hän tiesi osaa perille

JOKOHAN SE PUKKI SIELTÄ

Kyllä jännitys jotenkin
olon tuottaa  kummallisen,
aivan tuskalla odotan
jokohan se pukki sieltä
saapuu lahjoineen sisälle
poron jättää kartanolle.

Mitä lieneekään luvassa
onko toivevempaimia?
Onko sukset suikautella,
punainen lelu mukana?

Osanneeko meille tulla
kun on kauhean pimeä
palaako kuono Petterillä,
onko patterit lopussa?

Isä juuri kantoi kuusen
pian  pukki on ovella?
Eikö vielä kuuluvissa?
Tilaisi helikopterin. 

MINÄ RAUHAA JOULUN TOIVON

Tule joulu viimein meille,
tule hehkuna valojen,
tuo rakkaus vanhemmille
älä riitoja meille anna.

Tule joulu viimein meille,
tule herkkuja repussa
tuo kuusi koristeltuna,
tuo myös lahjoja vähäsen

Tule joulu viimein meille,
juhla rakkauden ja rauhan,
isäkin kun raitis oisi
joulu saapuisi ihanin.