Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Koivun kohtalo

PDFTulostaS채hk철posti

Kalikoita koivun kannoin.
Takkahan tulen tekisin.
Sytykkeeksi riivin tuohta.
Tuokos tuskahan parahti:
Nytk철 saapui tuoni mulle,
loppu lohduton l채heni?

T채m채n tiesin syntyiss채ni.
Sit채 kuiski kuusen naavat,
nuo puut puistikon puheli.

Elin silti,nautiskelin
tutun tuulen tuuditellen,
ahavaisen armahana.
Annoin tuiskun tuiverrella
syliss채ni sylkytell채.
Linnut lauloivat kes채st채
vihre채ss채 oksistossa.
Lehdet tuoksuivat ihanat
metsiss채, pihoissa Suomen.

Vuodet vieri verkkaisena,
vanhenin ik채lopuksi.
Sahan tunsin varressani,
ryskyen rytisi runko.
Pilkottiin paloiksi sulle.
Nyt oon t채ss채 tuomittuna.
Ootan tulta polttavaista.
Tuhkaks tunnen muuttuvani.

Ennen kertoi vanha noita:
Sovin sy철p채l채채kkeheksi,
jos saat tuon katalan taudin.