Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Ei oo mulla mokkulata

PDFTulostaS채hk철posti

Onpahan mukava ollut

turtatella teij채n kanssa,

채ij채nk채ppyr채n k채hist채,

tarinoija talven kaiken.

Mitenk채 kes채ll채 k채ypi,

kun on ment채v채 m철kille,

saareen asti souvettava?

Tupaukko kun uhalla

pihamaalle paiskatahan,

runo joutuu ranttehelle.

Melkein on kuin mierontiell채

uusilla olosijoilla,

kun ei kuulu kailotusta,

kanteleen kovoa 채채nt채.

Tietsikka ei tulta iske,

kun ei mokkulaa minulla.

Siell채 vain lokit lojuvat

kalaniemen kahta puolta,

orava majan ukolle

satujansa suakkunoipi,

tulee juutas juttusille.

Miten lie ik채v채 olla,

yp철yksin 철it채 maata,

kun ei raisusti runotar

rakasta rumoa miest채?