Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Yst채v채n menetys

PDFTulostaS채hk철posti

Kuihtuivat kukat syreenin,

halla haastoi uuden kasvun,

puhalteli pohjatuuli,

viima luontoa vihasi.

Hellitti v채lill채 hetken,

poisti pilvet taivahalta,

antoi auringon s채teill채.

Muutti j채lleen p채iv채n y철ksi.

N채in on mielen maailmani,

tumma on eloni taivas.

Kes채n hehku on vain muisto.

Ikitalviko edess채?

Syd채n on surusta raskas,

murhe hallitsee sisint채.

Askartelen niit채, n채it채,

kuljen p채ivin kuin unessa,

silm채t tyhj채채 tuijottaen,

ajatukset entisess채,

muistoissa elon eletyn.

Aaveet 철isin ahdistavat,

painajaiset k채yv채t p채채lle.

Huolet vuoren korkuisina

unetonta uhkailevat.

Paras yst채v채 on poissa,

taival yhteinen takana,

eess채 polku tuntematon,

kohtalona yksin kulku,

elo autiotuvalla,

muistot menneest채 mukana,

monet niist채 syytt채vi채.