Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Yksin채inen joutsen

PDFTulostaS채hk철posti

Kev채t voitti talven vallan,
j채iset rannat jo sulivat,
avasivat ruoka-aitan
muuttolintujen iloksi.
Joutsenet pareina joikui
pes채paikoille palaten.

Yksi on erossa muista,
kulkee ilman kumppania.
Rasitukset pitk채n matkan
parin koituivat tuhoksi.

Sin채, joutsen yksin채inen,
saavuit rannalle tutulle,
vanhalle pes채lle l철ysit.

횜isin laskeuduit levolle,
silm채si toviksi suljit.
Ehk채 unta n채it h채nest채,
monen vuoden kumppanista.

Rauhaton on y철si kulku,
uusi p채iv채 vaivoin koitti.
Ei ollut kes채 sinulle
niinkuin mennehet olivat.

P채iv채t kulki kulkuansa,
syksy saapui tuulisena,
sai linnut levottomiksi
muuttomatkansa edell채.
Nousit vaivoin siivillesi
sin채kin mukana muiden.

Maahan laskeuduit takaisin,
niukasti ravittu raukka,
kaipauksen uuvuttama.
Tuima talvi on edess채,
ankara on kylm채n koura.
Riittyy kohta j채rven pinta.

Joutsen j채iden vangitsema
el채채 viime p채ivi채ns채,
uneksii kesist채 viel채,
muistaa menneit채 suvia
p채채t채 j채채h채n kannattaen,
alistuen kohtaloonsa.

Se oli eloni joutsen.